DMZ – kierros Koreoiden rajalla

DMZ – kierros Koreoiden rajalla

posted in: Korea | 10

Suljettu Pohjois-Korea kiehtoo jollakin tavalla varmasti kaikkia Etelä-Koreaan matkustavia. Etelä-Koreasta on suoraan vaikea päästä käymään Pohjois-Koreassa. Esimerkiksi pääkaupunkiin Pjongjangiin matkustaminen etelästä on mahdotonta ja vaatii Kiinan tai Venäjän kautta koukkaamisen. Etelä-Koreasta on kuitenkin mahdollista osallistua DMZ-kierrokselle.

Rajalla on etelästä käsin helppo päästä käymään. Soulista järjestetään kahdenlaisia matkoja: JSA (Joint Security Area) ja DMZ (Demilitarized Zone). Matkoja järjestävät monet matkanjärjestäjät ja tarjontaan voi tutustua esimerkiksi täällä.

Matka JSA:lle pitää sisällään mahdollisuuden astua oikeasti Pohjois-Korean maaperälle sinisessä parakissa siinä missä DMZ-matkalla pääsee mm. kiikaroimaan Pohjois-Korean puolelle propagandakylään ja kulkemaan DMZ:n alla pohjois-korealaisten kaivamissa vakoilutunneleissa. Matkasta JSA:lle voi lukea esimerkiksi Meriharakka-blogista.(Edit: kävin itsekin tekemässä JSA-kierroksen keväällä 2016). Meillä oli tällä kertaa vuorossa DMZ-kierros.

DMZ DMZ DMZ

Linja-autokierrokset DMZ:lle ja JSA:lle lähtevät Etelä-Korean puolelta Paju-nimisestä kylästä. Täällä sijaitsee mm. vapauden silta, jonne etelä-korealaiset ovat jättäneet toiveitaan Korean niemimaan yhdistymisestä. Matka tänne Soulista kestää noin tunnin ja kulkee pitkän matkaa piikkilangoitettua ja aseistettua joenvartta pitkin. Piikkilanka-aidan takaa alkaa ensin noin kahden kilometrin levyinen siviileiltä suojattu alue, jonka jälkeen ennen rajaa on vielä kahden kilometrin levyinen DMZ, miehittämätön alue, ei kenenkään maa. Rajan jälkeen Pohjois-Korean puolella on vielä kahden kilometrin leveydeltä miehittämätöntä aluetta. DMZ on siis kokonaisuudessaan neljän kilometrin levyinen: kaksi kilometriä rajan etelä- ja kaksi kilometriä rajan pohjoispuolella.

Yksi mielenkiintoinen ja erityisen positiivinen huomio DMZ:sta on se, että koska alueen luonto on ollut yli puoli vuosisataa koskematonta, on tämä neljä kilometriä leveä ja 250 kilometriä pitkä kaistale yksi maailman parhaiten säilyneistä lauhkean vyöhykkeen alueista.

Matkassa on ehdottomasti oltava mukana passi. Passia ei leimata, mutta se tarkastetaan siirryttäessä siviileiltä suojatulle alueelle. Tarkastuspisteen jälkeen saa ottaa kuvia ainoastaan silloin, kun siihen annetaan lupa.

DMZ

Ensimmäisenä pysähdyspaikkana on Dorasan, viimeinen Etelä-Korean puolella oleva rautatieasema ennen Pohjois-Koreaa. Raiteet jatkuvat tästä Pohjois-Korean läpi Siperian kautta aina Suomeen saakka. Ehkä joku päivä tältä asemalta pääsee siis vielä Suomeenkin. Vaikka tuo päivä kaukana tulevaisuudessa olisikin.

YK:n sotilaita oli vartiossa aseman ulkopuolella ja meille oli sanottu, että kuvia saa ottaa ainoastaan tästä asemasta tai aseman sisällä, eikä sotilaita saa missään tapauksessa kuvata. Mikä siinä on, että jotkut turistit eivät ymmärrä, mitä tarkoittaa ei saa ottaa kuvia. Varsinkin kiinalaiset turistit ovat kuin eivät olisi tätä lausahdusta kuulleetkaan. Meidän bussimme jatkoi matkaa, mutta kiinalaisturistiryhmä jäi selvittelemään sotilaiden kanssa, mitä tulikaan hölmöiltyä.

DMZ

Seuraavana kohteena oli näköalatasanne, josta sai kiikaroida Pohjois-Korean propagandakylää kohti. Päivä oli aika sumuinen, mutta kiikareilla näki silti hyvin kylässä kohoavan Pohjois-Korean lipun ja rakennuksia. Kuvata sai ainoastaan yllä näkyvän keltaisen photo line -viivan takaa. Aika mahtavat maisemat, vai mitä!

DMZ

Kierroksen viimeisenä kohteena oli pohjoisen puolelta etelää kohti kaivettu vakoilutunneli, ns. kolmas tunneli. Näitä tunneleita on löydetty yhteensä neljä, mutta uskotaan, että niitä on olemassa enemmänkin. Tunnelissa ei saanut kuvata ja laukut piti jättää lukolliseen kaappiin ennen tunneliin laskeutumista.

Tunneliin pääsee joko rappuja pitkin tai köysijunalla. Juna on huomattavasti vaivattomampi ratkaisu, sillä tunneli kulkee 73 metrin syvyydessä. Tämä lähes kaksi kilometriä pitkä tunneli on keskimäärin kaksi metriä leveä ja kaksi metriä korkea. Saimme päähämme kypärät jotka todellakin tulivat tarpeen, sillä pään sai muutamaan kertaan kattoonkin lyödä sen yllättäen madaltuessa.

Tunneli oli reissun mielenkiintoisin kohde ja sitä pitkin pääsi kulkemaan DMZ:n alla parinkymmenen metrin päähän Pohjois-Korean rajasta ennen kuin tuli seinä vastaan. Matkan aikana korostettiin useaan kertaan, että tunneli todellakin on pohjoisen suunnasta kaivettu eikä missään tapauksessa etelästä. Tätä samaa kuuli niin monesta suusta ja niin moneen kertaan, että melkein alkoi jo huvittaa. Tunnelissa oli korostettu keltaisella värillä dynamiitin jäljet, joiden perusteella voidaan päätellä, että tunnelia on räjäytetty nimenomaan pohjoisesta. Pohjois-korealaiset ovat kiistäneet, että tunneli olisi tarkoituksella kaivettu vakoilutarkoituksissa etelän suuntaan. Pohjois-korealaisten lausunnon mukaan tunneli on hiilikaivos. Osa tunnelia onkin värjätty mustaksi, jotta se näyttäisi siltä, että sieltä on kaivettu hiiltä.

DMZ

Kiinnostaako Pohjois-Koreassa tai DMZ:llä vierailu? Miksi? Miksi ei?

10 Responses

  1. Jenna / Journey Diary

    Tosi mielenkiintoinen ja informatiivinen postaus! Tuo on kyllä sellainen raja, jossa kiinnostaisi käydä. Sen verran salamyhkäinen maa tuo Pohjois-Korea :D

  2. Tuo JSA:n reissu (josta olen näköjään harhaanjohtajavasti käyttänyt nimeä DMZ omassa kirjoituksessani: https://onceinhongkong.wordpress.com/2012/02/04/demilitarized-zone/) oli ehkä ikimuistoisimpia kokemuksia tähän astisen elämän varrelta. Pohjois-Koreassa vierailu kiinnosti aika paljon ennen rajalla käyntiä, mutta sen jälkeen kiinnostus P-Koreaa kohtaan laski merkittävästi. Eiköhän tuo rajavierailu riittänyt mulle. :)

    • Kattavan kirjoituksen olet raportoinut blogiisi! Lukaisin läpi. Aika edullinen oli tuo hinta, kun mä muistan että vuonna 2011 kun asuin Etelä-Koreassa ja mietin tuota JSA-matkaa, niin hinta oli noin 100 euroa, joka tuntui itselleni opiskelijana vähän liian suurelta. JSA:lla en ole siis käynnyt, mutta kiinnostaisi tuokin joskus.

  3. Kiitos linkityksestä Lotta! Me tosiaan valitsimme nimenomaan tuon vaihtoehdon, jossa pääsimme muutaman askeleen Pohjois-Korean puolelle, vaikkemme siitä maapistettä ottaneetkaan :-)
    On tuo jotenkin vaikuttava kokemus, jotenkin se tunnelma tuossa rajalla on edelleen sen tuntuinen, että minä hetkenä tahansa voisi tapahtua jotain …

    • Toi JSA-kierros vaikuttaa tosiaankin mielenkiintoiselta juuri sen vuoksi, että pääsee käymään Pohjois-Korean puolella ihan oikeasti. Vaikka maapistettä siitä ei varmaan juu kehtaa ottaa. ;-)

      Jep, jotain mystistä tuossa rajassa on.

  4. Tosi mielenkiintonen postaus!

    Mä en oikeen tiiä kiinnostaako mua pohjois-korea. Toisaalta joo mut ehkä ei. :D Se on jotenkin niin hämmentävän absurdi paikka, tai ainakin tuntuu siltä.

  5. Mua niin houkuttelee tuo Pohjois-Korea… Ostin sellaisen Pohjois-Koreasta kertovan kirjankin, en vain ole vielä ehtinyt aloittaa sen lukemista, mutta veikkaan ettei ainakaan helpota tiedonjanoa. Kiitos tästä postauksesta, ei voi kuin toivoa että joskus on niin paljon aikaa ja rahaa käytettävissä, että ehtii ja pystyy käymään kaikissa kiinnostavissa paikoissa joita tämä ihana maailma tarjoilee :)

Leave a Reply