Uusi-Seelanti: kuuma kylpy viidakossa ja valtava Taupo-järvi

Uusi-Seelanti: kuuma kylpy viidakossa ja valtava Taupo-järvi

posted in: matkablogi | 6

Kuumat lähteet. Niitä on oppinut rakastamaan Japanissa ja niihin haluaa aina rentoutumaan, kun se on mahdollista. Japanin lisäksi muissa tuliperäisissä maissa, kuten Islannissa ja Taiwanissa reissaillessa on aina ollut pakko päästä kokemaan luonnon kuuma kylpy. Niin myös täällä Uudessa-Seelannissa.

Kuumia lähteitä on kahdenlaisia – sellaisia, joihin ei missään nimessä kannata mennä ja semmoisia, joihin todellakin kannattaa pulahtaa. Uuden-Seelannin pohjoissaarelta löytyy useita kolkkia, jossa pääsee nautiskelemaan maaperän kuumuudesta ja aina niin ihanasta rikinkatkusta. Tunnetuin näistä lienee Rotorua, jonne meidänkin tiemme vei. Vietimme yön leirintäalueella, jossa pääsi rentoutumaan kuumissa altaissa, mutta vielä parempi kokemus oli seuraavan päivän luonnonkylpy.

CamperMate-niminen mobiilisovellus on osoittautunut erinomaiseksi Uuden-Seelannin helmiä etsiessä. Sovellukseen voi hakea offline-kartat ja GPS:n avulla voi seurata missä ajellaan ja mitä´mielenkiintoista matkalta löytyy. Matkalla Rotoruasta Taupo-järvelle pysähdyimme Waiotapun metsiin ja lyhyen kävelymatkan jälkeen päädyimme aivan ihanalle kuumalle vesiputoukselle ja altaalle. Vesiputouksesta valuva vesi oli todella kuumaa, mutta hetken aikaa altaassa seissyt vesi juuri täydellistä. Aivan uskomattoman rentouttavaa ja kaikista uskomattominta oli se, että tuolla sai olla omalla porukalla aivan keskenään. Parin kilometrin päässä oli valtava turistilauma maksanut itsensä kipeäksi päästäkseen ihmettelemään tuliperäisiä altaita. Aina kannattaa poiketa polulta.

Vähän vahingossakin poikkesimme polulta, kun emme ajaneetkaan isoa tietä vaan vähän pienempää, kauniin Waikite-laakson läpi kulkevaa tietä kohti Waiotapua ja Taupoa. Mikäs siinä pitäessä lounastaukoa näissä maisemissa.

Maisemista puheenollen täällä on parin viikon oleskelun jälkeen tullut jo vähän maisemaähky. Siis kyllä näitä maisemia mielellään katsoo, todellakin, mutta kuvia ei enää ihan samaan tahtiin jaksa räpisä kuin alkumatkasta. Hyvä päätös oli aloittaa reissu pohjoissaarelta, sillä maisemat ovat vain muuttuneet upeammaksi etelää kohti käyden. Nyt pari viime päivää ne ovat olleet niin älyttömiä, että ei voi kuin ihmetellä.

Vähän ennen Taupoa pysähdyimme Huka Falls -vesiputokselle, jossa teimme noin tunnin jalkapatikan. Polku oli helppokulkuista ja täynnä mitä eriskummallisimpia ötököitä ja lintuja. Äänet Uuden-Seelannin viidakossa ovat kummallisia. Itse viidakotkin ovat erikoisia, kun niissä seisovat palmut ja kuuset rinta rinnan. Jokien ja järvien vedet ovat turkooseja ja todella kirkkaita.

Taupo on Uuden-Seelannin suurin järvi. Valtava se todellakin on ja pituutta siltä löytyy jopa 46 ja leveyttä 33 kilometriä. Itse Taupon kylässä emme tehneet muuta kuin käytimme Mäkkärin ilmaista nettiä ja jatkoimme matkaa suoraan järven eteläpäätyyn. Sieltä löytyy upeita rantoja, joissa ihmisiä ei ole läheskään niin paljon, kuin kylässä. Tarkoituksena oli majoittua tässä järven rannalla, mutta no camping -kyltti pisti suunnitelmat uusiksi. Olisihan tästä ollut ihan kiva herätä.

Päädyimme lopulta yöksi läheiseen Turangi-nimiseen kylään, josta oli helppo jatkaa matkaa seuraavana aamuna haikkailemaan Tongariro Alpine Crossingille. Mutta se on taas toinen tarina.

taupo

6 Responses

  1. Aivan kerrassaan älyttömät maisemat.
    Mulle kans kelpais kylpy tuossa nimenomaisessa altaassa vielä vesiputouksen alla. Voi itku miten ihanan näköistä <3

  2. Uulalaa! Mulle kelpais myös maisemaähky ja pulahtaminen rikinhajuiseen kylpyyn! Uusi-Seelanti kiehtoo koko ajan enemmän ja enemmän <3

  3. Mahtavia nämä Uuden Seelannin postaukset! Täytyykin ajan kanssa syventyä niihin kunnolla. :)

Leave a Reply