Rentoa saarielämää mukavuuksilla. Pienet Gili-saaret Lombokin luoteispuolella tarjoavat juurikin sitä. Jokaisen näistä kolmesta saaresta kävelee parissa tunnissa ympäri – kaikista pienimmän sitäkin nopeammin. Saaret ovat nimeltään Trawangan, Meno ja Air. Sanotaan, että Trawangan on äänekkäin, Meno hiljaisin ja Air jotain siltä väliltä. Testasimme Menon ja Airin. Trawangan skipattiin kokonaan, sillä siitä en ollut kuullut mitään hyvää. Varmasti toimii kuitenkin, jos hakee lomaltaan vain biletystä. Me halusimme kuitenkin rentoa ja rauhallista saarielämää.
Suurin osa turisteista matkustaa Gileille Balilta, mutta Lombokilta sinne pääsee helpommin ja nopeammin. Saaret ovat aivan Lombokin vieressä ja hitaimmallakin veneellä lähimmälle saarelle Gili Airille pääsee alle puolessa tunnissa, parhaimmillaan alle euron hintaan. Mikä näistä saarista sitten kannattaa valita? Omista mieltymyksistähän se tietysti riippuu. Mutta tässä minun kokemuksiani.
Gili Air
Ensimmäinen kosketus Gileille oli Gili Air. Hämmästyin hevoskärrykyydin hintaa satamassa (saarilla ei ole moottoriajoneuvoja), joten päätin kävellä saaren toiseen päätyyn. Oli kuuma ja olisi se kärrykyyti sen seitsemän euron arvoinen lopulta ollut (tai viiden, johon sen olisi saanut tingittyä). Virheestä opittiin ja seuraavalla saarella kuljettiin matkatavaroiden kanssa hevoskyydillä. Ilman matkatavaroita saarta on kyllä helppo ja mukava kiertää jalan tai vaikka pyörällä.
Positiivinen yllätys oli se, kuinka monipuolisia ja herkullisia ravintolavaihtoehtoja saarelta löytyy. Eivätkä hinnatkaan päätä huimaa. Toki tyyriimpiäkin vaihtoehtoja löytyy, mutta edullisestikin saa hyvää. Huomaa kyllä, että monet ravintolat ja kahvilat on tehty länsimaalaiseen makuun. Superfood-buumi näkyy saarella ja jos jonkinmoista hippiruokaa on tarjolla. Siitä tämä hippi tykkää.
Gili Airin ravintoloista jäivät mieleen erityisesti Pachamama ja Han’s Reef. Blue Marine Dive -resortin aamiainen oli erinomainen. Vieläkin paremmalta se maistui merenrannalla. Muitakin hyviä osui matkalle ja eipä itseasiassa tullut yhtäkään huonoa ateriaa saarella syötyä. Herkullista vegeruokaa löytyi todella helposti.
Saarella oli oikein rento fiilis ja lämminhenkinen tunnelma. Pidin enemmän Gili Airin pohjoisosasta. Se oli rauhallisempi ja illalla tunnelmallisempi kuin etelä. Pimeän saavuttua saaren pohjoisrantoja oli ihana kävellä. Varmasti mikä tahansa rantaravintoloista toimii. Auringonlaskun aikaan tietysti länsirannan ravintoloista on aivan mielettömät näkymät.
Jonkin verran saarella oli myös bilemeininkiä. Väkeä oli paljon. Parhaat ravintolat ovat illallisaikaan tupaten täynnä, joten varauksen tekeminen ei ole huono idea.
Päivällä oli mukava viilentyä meressä tai lekotella rannalla varjossa. Fiilis oli kuin saaren kissoilla.
Gili Airin eteläkärkeen rakennetaan parhaillaan valtavaa hotellikompleksia. Kotoisan saaren tuntu on aivan varmasti juuri katoamaisillaan. Jo nyt varsinkin saaren eteläosa on aivan täynnä turisteja. Veneet saarelle ja saarten välillä ovat ääriään myöten täynnä. Pienen paratiisisaaren tunnelmaan eivät kuulu valtavat betoniset hotellit. Mutta jos kysyntää on, niin… Raha puhuu.
Gili Air oli mukava, rento ja tunnelmallinen. Lähitulevaisuudessa se voi kuitenkin olla jotain muuta.
Gili Meno
Menolla oli selkeästi vähemmän turisteja kuin Airilla. Suuri osa saaresta on vielä rakentamatonta ja tunnelma on enemmän paikallinen. Ravintolavaihtoehtoja on vähemmän, mutta saarelta löytyy muutama helmi. Mieleen jäivät erityisesti Sasak Cafe (jossa kannattaa illallistaa auringonlaskun aikaan) ja Pojok no 5 star. Molemmissa maittavaa ruokaa ja huokeat hinnat. Majapaikkamme Meno Dream Resortin aamiainen ja illallinen oli erinomaisen maukasta. Koko majoitusliike muutenkin aivan mahtava. Gili Meno oli ravintoloiden osalta halvempi kuin Air. Ehkä siksi, että saarella on enemmän paikallinen meininki.
Gili Menon keskellä on järvi ja saaren keskiosa on muutoinkin paljon luonnon peittämä. Rannoiltakin vielä hiljaisempia seutuja löytyy. Saarella itsessään ei oikein biletysmeininkiä ole, mutta viereiseltä Trawanganilta kantautuu iltaisin melkoinen musiikin pauhu. Jos majoittuu Menon länsirannalla, saattaa musiikki olla häiritsevää. Herkkäunisten kannattaa muuten myös varmistaa, ettei majoitusliikkeen välittömässä läheisyydessä ole moskeijaa. Muutoin ovat aamuviiden herätykset taattuja.
Molemmilla saarilla oli erinomaista se, että ravintolat täyttivät vesipullon sen sijaan, että myisivät uuden. Näin saadaan vähennettyä muovijätettä. Vinkkinä siis, että kannattaa aina kantaa juomapulloa mukana ja täyttää se tarpeen mukaan.
Molemmat saaret olivat viihtyisiä. Näyttää kuitenkin siltä, että Gili Air on pian aivan ääriään myöten täynnä turisteja. Menolle vielä mahtuu, mutta sielläkin rakennetaan jatkuvasti. Jos haluat kokea paratiisisaaren, mene nyt. Balin bilekansa on jo valloittanut Trawanganin. Pian saman kohtalon kokevat myös Air ja Meno.
Katso myös miltä saaret näyttävät videolla!
Jos menisin takaisin Gileille, menisin Menolle. Sen vuoksi, että siellä on vielä toistaiseksi rauhallisempaa.
Oletko käynyt Gileillä? Mikä on suosikkisaaresi?
Seuraa matkaa Instagramissa, Facebookissa ja YouTubessa.
63 Responses
Annika | Travellover
Olen kirjoittanut paljonkin hyvää Trawanganista. En ole biletyyppiä, mutta viihdyin mainiosti. :) Paljonhan siellä bilettäjiäkin varmaan oli ja porukka keskimäärin minua paljon nuorempaa, mutta kun valitsi majoituksen oikein, sai olla oikein rauhassa.
Trawanganilla hevoskärryt vaikuttivat mun silmiin kamalilta. Laihoilla hevosilla kuskattiin niin turistit kuin painavat kivilastit rakennuksille. Ne hevoset nähdessäni en halunnut rasittaa niitä yhtään enempää. Toivottavasti muilla saarilla vaikuttaisivat paremmin pidetyiltä.
Lotta | Watia.fi
Milloin kävit? Voihan se olla, että on muuttunut tuokin mesta nopealla tahdilla. Viime aikoina Trawanganilla käyneiltä en ole kuullut hyvää. Ei jäänyt harmittamaan, vaikka ei käyty. En muista että hevoset olisivat olleet laihoja. Aika pienikokoisia kylläkin. Onneksi siihen kyytiin ei kovin montaa mene ja maa on tasaista. Ainahan ne olot mietityttää, kun eläin on kyseessä.
Anna | Muuttolintu.com
Me oltiin Gileillä muutama vuosi sitten, ja niistä ajoista on varmaan jo meininki muuttunut. Trawanganilla vain yksi baari kerrallaan sai pitää kekkereitä. Silloin se ei vielä ollut biletyspaikka, vaikka turisteja kyllä riitti vähän turhan paljon meidän makuun. Gili Menosta tykättiin, mutta sekin on varmaan sen verran muuttunut, ettei varmaan lähdetä takaisin, kun ei se se sama paikka enää olisi.
Lotta | Watia.fi
Muutamassa vuodessa on tosiaan varmasti jokainen noista saaresta muuttunut. Hyvältä politiikalta kuulostaa tuo, että vain yksi baari saa pitää kerrallaan kekkereitä. Mitenhän on nykyään? Ainakin kova melu sieltä kuului. Gili Menokin tahdilla muuttuu. Koko ajan siellä rakennettiin. Parin vuoden päästä varmasti taas aivan eri paikka.
Liljanen
Olen käynyt Gileillä vuonna 2010 ja silloin taisi olla jo hieman liian myöhäistä. Majoituimme Trawanganilla ja vaikka se ei ihan nykymitoissaan silloin ollut, niin silti murros oli jo näkyvissä (magic mushrooms, jamaica baari etc). Trawanganilla en muista olleen mitään isompia biletyksiä, tosin me majoituimme hieman syrjässä. Silloin sieltäkin löysi helposti autiorantoja, joissa me häämatkalaiset kuhertelimme. Me viihdyttiin siis Trawanganilla hyvin.
Siihen aikaan taisin silti pitää eniten Airista, jossa oli palveluja mutta kuitenkin hiljaista ja autenttista. Meno taisi olla lähestulkoon autio, jos en ihan väärin muista. Sehän oli se mustahiekkainen saari?
Mitenkään valtavasti ei oltu matkusteltu vuonna 2010 mennessä, joten itselleni oli hieman yllättävää kun suihkusta tuli suolavettä. :D
Lotta | Watia.fi
Voin kuvitella, että Meno on varmasti ollut hiljainen. Kaikki sinne rakennettu on melko uutta, lukuunottamatta paikallisten asuntoja. Joo, se on se mustahiekkainen saari.
Nyt jokaisella saarella on tuo magic mushroom -kulttuuri olemassa ja omat jamaica-henkiset baarit. Isossa osassa majoitusliikkeitä on nykyään raikasta vettä suihkuissa. Mä olin kuullut, että varaudu suolaveteen, mutta kaikki kolme paikkaa missä saarilla majoituttiin, tarjosi raikasta suihkuvettä.
Liljanen
Muistaakseni saarilla ei ollut silloin vielä ollenkaan raikasta vettä suihkuissa. Ei siis millään Gili-saarella. Nopeasti on kehitys tapahtunut sielläkin sitten. Ja vain parissa harvassa paikassa mainostettiin internettiä (meillä ei ollut tietokoneita mukana enkä muista oliko älypuhelimiakaan, joten mihinkä sitä oltaisiin tarvittukaan).
Trawanganillakaan ei tarvinnut kävellä paljon syrjään “pääkadulta” kun vastaan tuli laiduntavia eläimiä ja maanviljelijöitä.
Lotta | Watia.fi
Nopeasti tosiaan muuttunut. Nettiä oli nyt saatavilla ihan hyvin, mikä oli yllättävää. Luulin, että olemme ilman nettiä sen ajan mitä saarella olemme, mutta mitä vielä. Indonesiassa kyllä netti toimi about missä tahansa oltiin!
Jenni
Itse kävin Gili Menolla alkuvuodesta 2015 ja olin aivan innoissani paikasta. Paikka tuntui täydelliseltä paratiisilta kokemattomalle reissaajalle. Olin liikkeellä sadekaudella, mutta säät suosi ja turisteja oli aika vähän. Kaveripariskuntani matkusti saarelle ½ vuotta myöhemmin ja heidän kokemuksensa oli hyvin erilainen kuin minun; kuiva kausi, kaikki on ruskeaa, kuivaa, kuollutta korallia, roskaa, haisevaa. Riippuu selvästi siis vuodenajastakin, millaista saarella on. Kyseinen pariskunta on myös reissannut Karibialla jonkun verran ja heillä on vähän enemmän vertailukohteita kun minulla :)
Matkustaisinko saarelle toista kertaa? Ehkä en. Saarelle rakennetaan enemmän ja enemmän ja Menokin varmaan turistisoituu koko ajan. Joskus törmäsin tälläiseen nettisivuun; http://www.baskgilimeno.com/ . En tiedä, millä mallilla (vai onko millään) kyseinen rakennusprojekti on, mutta kuitenkin, hurjalta tuntuu. Niin pieni saari ja vaikka mitä sinne kaavaillaan.
Jenni
Pakko vielä lisätä, että minuakin säälittivät saaren hevoset. Siellä hoikat hevoset seisoivat helteessä suorassa auringonpaisteessa tai vetivät kaljakärryjä (Airilla), turisteja tai rakennusmateriaaleja. Kävelin niin Airilla kuin Menollakin joka paikkaan.
Lotta | Watia.fi
Nyt kun käytiin, ei mitenkään pistänyt silmään, että hevoset olisivat olleet hoikkia tai että olisivat seisoneet auringonpaisteessa. Satamassa ainakin olivat suojassa. Mutta kyllä, ehdottomasti pistää mietityttämään eläinten olot. Aika harvoin ovat kaakkois-Aasiassa mitenkään loistavat. Me käytettiin hevoskyytiä kuitenkin kahdesti Menolla, kun kuljettiin matkatavaroiden kanssa. Matkat eivät pitkiä saarella ole, joten en näe syytä käyttää hevoskyytiä jos kantamuksia ei ole tai niitä on vähän. Jos ei sitten ole vaikkapa liikuntarajoitteinen.
Lotta | Watia.fi
Voi tosiaan olla, että vuodenaikakin vaikuttaa. Me käytiin siis pari viikkoa sitten ja aika vehreää oli. Sadetta taidettiin saada viikon aikana yhtenä yönä. Roskaa kylläkin oli. Ei ihan hotellien ja ravintoloiden ympärillä, mutta vähän kun lähtee autiommalle alueelle, niin niitä yksityisiä “kaatopaikkoja” löytyy.
Liljanen
Hei, me oltiin kans sadekaudella liikenteessä ja se oli kyllä ihana ajankohta matkustaa ylipäänsä Indonesiassa. Silti ei monia sateita koettu, vaikkakin ilma oli todella kostea koko ajan. Ja illan pimetessä usein taivaalla salamoi, vaikkei satanutkaan.
Vuonna 2010 Bali oli tooooodella roskainen, muttei mielestäni Gilit. Siellä nimenomaan kampanjoitiin roskaamista vastaan, juurikin täytettävien vesipullojen yms. muodossa. Kuollutta korallia oli kyllä rannoilla kasakaupalla.
Lotta | Watia.fi
Meillä on aina Balilta (elo-syyskuun vaihde) alkaen näyttänyt säätiedotuksessa sadetta about jokaiselle päivälle missä tahansa sitten ollaankin oltu, mutta ollaan vain pari kertaa reilun kuukauden aikana saatu oikeasti sadetta niskaamme. Tuuri kai käynyt. :-D
Kiva kuulla että Gileillä on jo pitkään kampanjoitu roskaamista vastaan. Nyt siellä oli kyllä kuitenkin roskaista, varsinkin niillä alueilla, joissa paikalliset asuvat. Menolla löytyi roskakasoja teiden vieruksilta ja avoimilta alueilta. Samoin kuin Indonesiassa yleensäkin. :-/
Rhea
Gili Eco Trust on tehnyt viimeaikoina töitä hevosten olojen eteen, valistanut ihmisiä ja tarjonnut ilmaista hoitoa ja kengitystä sitä tarvitseville. Ehkä siksi ei hevostet niin silmiinpistävän huonokuntoisia olleet?
http://moottoripuuma.blogspot.fi/ Tätä Gili Trawangassa asuvan Suomalaisen blogia seuranneena vaikuttaa tuo Trawnagakin olevan kiva paikka, odotin kovasti sinun postaustasi sieltä (uutta näkökulmaa), mutta kiva oli kuulla muistakin saarista hitusen.
Lotta | Watia.fi
Hyvä kuulla, että tuollainen järjestö on olemassa. Ehkä ovat sitten saaneet hevosten oloja parannettua. Hyvä!
Täytyypä lukaista noita kokemuksia Trawanganilta. Vaikeahan se tietysti tuomita, ennen kuin on itse käynyt. Ihmisilläkin on niin erilaisia mieltymyksiä. :-) Aika paljon tulee kuitenkin ystävien tuttujen vinkkien perusteella valittua kohteita tai jätettyä niitä väliin.
Teija / Lähdetään taas
Tässähän tulee ihan matkakuume palmujen katveeseen! :) Ihania nimiä noilla saarilla. Nuo on minulle täysin tuntemattomia, ja niistä on kyllä ihanaa lukea. Onpa tosi hyvä, että vesipullon saa täytettyä. Ihan mahtava idea!
Lotta | Watia.fi
Kun illat pimenee, sitä niin kovin monesti kaipaa palmun alle. Onneksi tämä syksy on mennyt vaihteeksi vähän lämpimämmissä maisemissa. :-)
Sateenmuru
Näitä sinun postauksia on kiduttavan tuskaista lukea ja katsella – niin houkuttelevia paikkoja, että tekisi mieli laittaa kaikki tulevaisuudensuunnitelmat uusiksi ja hypätä koneeseen! ^_^
Lotta | Watia.fi
Tiedän tunteen! :-D
Venla / Breezes from my Atlas
Luin tän postauksen jo aiemmin, ennen sunnuntaistriimiä, mutten paratiisikuvien takia tajunnut edes kommentoida sillon. :D Ihan älyttömän upean näkösiä paikkoja kuvien perusteella, huhhuh! Harmi, jos tollaset upeat paikat muuttuu totaalisiksi turistirysiksi ja sen vuoksi luonto (ja paikalliset asukkaat) joutuu kärsimään.
Lotta | Watia.fi
Joo, saari kun ei mahdu laajentumaan, niin pitäisi ehdottomasti olla rajat, että minkä verran se pystyy jengiä vetämään ilman, että luonto ja paikalliset kärsii.
Pirkko / Meriharakka
Balille olen vielä joskus ajatellut päätyväni, mutta mitä näistä Gili-saarista olen lukenut, niin seniorimpana matkailijana en ole oikeastaan tähän mennessä ainakaan ajatellut niitä edes reittiin sisällyttää – ellei sitten ihan lyhyenä pistäytymisenä, “nähtävyyden” vuoksi. No ehkä, jos tässä vielä menee aikaa ennen kuin Balinkaan saamme mahtumaan kalenteriimme, niin ei tarvitse asiaa edes miettiä, jos näiden todetaan useammassakin blogissa koko ajan menevän huonompaan suuntaan suht rauhallista oloista pitävän matkailijan kannalta.
Lotta | Watia.fi
Menolla oli jonkin verran myös seniorimpaa väkeä, muilla saarilla ei niinkään. Jos aikaa on, niin kyllä siellä Menolla kannattaa käydä pyörähtämässä. Upea saari, ainakin vielä.
Meidän matkassa / Monna
Gilin saaret on kyllä selvästi olleet nosteessa nyt jo muutaman vuoden ajan ja varmasti alkaa näkymään myös saarten tunnelmissa. Blogimme toinen kirjoittaja Anne on juuri ensi kuussa menossa tuonne suunnalle, joten mielenkiinnolla jään odottamaan kokemuksia sieltä. Itseäni ei Balin suunta ole vielä kovin kiinnostanut, mutta saas nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. :) Ps. Meillä on tapana katsoa youtubesta aina ennen reissua kohteista otettuja videoita, joten peukku videosta! :)
Lotta | Watia.fi
Kiva kuulla, että video on positiivinen juttu. :-) Itsekin tykkään videolta katsoa tulevia kohteita.
Merja / Merjan matkassa
Ihania kuvia! Näitä sun postauksia lukiessa tulee kova matkakuume. Harmillista kuulla, että siellä on roskaista, mutta onneksi ihmiset ovat alkaneet vähentämään muovijätettä.
Lotta | Watia.fi
Joo, Indonesia on kyllä kaikkiaan tosi roskainen. Onneksi näillä saarilla on kuitenkin tajuttu jo kierrättäminen – ainakin jossain määrin.
Mia / Elämää ja Matkoja matkablogi - travel blog
Hienoa, että muovijätettä on ryhdytty tietoisesti vähentämään täyttämällä uudelleen muovipulloja!
Toivottavasti myös hotellien yms. rakentamisessa huomioidaan nämä paratiisimaisemat ja tehdään mahdollisimman hyvin ympäristöön sopivia kokonaisuuksia, ja myös säästetään upeaa luontoa koskemattomana.
Todella upeita matkakuumetta nostattavia ja bonuksena siihen vielä ihanat kasvisruuat!
Mia / Elämää ja Matkoja matkablogi - travel blog
Matkakuumetta nostattavia KUVIA piti sanomani :D
Lotta | Watia.fi
Toivotaan tosiaan, että nuo hotellikompleksit sopisivat miljööseen. Aika pahalta kyllä nyt näytti…
Tiia/ReiseReise
Onkohan mussa jotain vikana, kun en syty paratiisisaarista? ;D Tosi kiva silti kuulla, että kasvisruokaa löytyy helposti, kai sitä voisi lomalla vaan syödä ja uida? (Ainakin pari päivää). Kiva tuo video!
Lotta | Watia.fi
Onneksi kaikkien ei tarvitse tykätä samoista paikoista – riittää tässä maailmassa kyllä nähtävää! :-)
Virpi/ Täynnä tie on tarinoita
Vaikuttaa rennoilta ja mukavilta saarilta. Kyllä tuollaisille paratiisisaarille mieli halajaa näin kun syksy ja talvi puskee päälle täällä Pohjolassa. Hieno video jälleen!
Lotta | Watia.fi
Rentoa meininkiä oli tosiaan. Kiitos videokehuista! :-)
Liza in London
Onpa hurjaa, että saaret ovat (kommenttien perusteella) muuttuneet niin paljon lyhyessä ajassa. Laittaa väkisinkin mietityttämään, mihin suuntaan kehitys on menossa. Tietysti raikas vesi ja nettiyhteys ovat varmasti asioita, jotka parantavat myös paikallisten elämänlaatua – mutta entäs ne magic mushroomit ja jättimäiset turistikompleksit? Ja jaksavatko turistitkaan enää tulla, jos saaret muuttuvat liiaksi?
Lotta | Watia.fi
Todella nopeasti muuttuneet, todellakin. Varmasti ne magic mushroomit ja jättimäiset turistikompleksitkin vetävät väkeä puoleensa. Vähän erilaista väkeä, kuin mitä aikaisemmin. En tiedä, onko se kovinkaan hyvä juttu.
Hanneli / duunireissaaja
Juttuja Aasian suunnalta on kiinnostava lukea, vaikka mulla itsellä ei sille suunnalle ole yhtään hinkua. Moottoripuuman blogissa sivutaan aika paljon myös näitä “hiekkakikkareen” muutoksia. Asioilla on puolensa.
Lotta | Watia.fi
Kävinkin noita Moottoripuuman ajatuksia lukemassa. Kaikella on tosiaan puolensa. Kiva kuulla näkökulmaa tuolla asuvalta. :-)
Katja / Lähtöselvitetty
Minä en ole aiemmin juuri haikaillut noille seuduille, mutta jotenkin Gileistä on viime aikoina lukenut niin paljon, että omakin kiinnostus on herännyt. Saattaa tosin olla, että siihen mennessä, kun me sinne ehdittäisiin, paikat ovat muuttuneet niin paljon, ettei kannata lähteä. Emme tosin ole mitään paratiisirantojen bongaajia, muttei ajatus suurista hotellikomplekseista pienillä rannoillakaan kyllä houkuttele.
Lotta | Watia.fi
Nää saaret on tosiaan nousseet nyt yhä enemmän ja enemmän esille. Ehkä siksi, kun sinne nykyään niin helposti pääsee ja saarilta löytyvät kaikki mukavuudet.
Miraorvokki/Pöndekengissä
Näyttää hurjan ihanilta paikoilta! :) Harmi kuitenkin että ihanan näköiset, pienet paikat vetävät paikalle näin paljon turisteja ja sitten alkaa raha puhumaan.. Harmillista että nostetaan tuollainen jäätävä betonikompleksi saarelle, olisihan sitä muitakin vaihtoehtoja maijoittumispalveluille – sellaiselle joka henkisi saaren tunnelmaa.. Nämä sinun matkat saa kyllä aina matkakuumeen stratosfääreihin!
Lotta | Watia.fi
Jep, ei se betonikompleksi oikein tuohon miljööseen sovi. Paljon paremmin sopivat ne pienet bungalowit. Mutta betonikompleksiin mahtuu useampi turisti…
Martta / Martan Matkassa
Ihana tuo kukkapergola ja auringonlasku :) Saaret näyttävät monille olevan tutut, mutta minulle ne ovat täysin vieraat, kartta helpottaisi hahmottamista ja lukemista saarihyppelyistä ;)
Lotta | Watia.fi
Kiitti kommentista! Kartan tääkin ois tosiaan varmaan vaatinut. Pidetään taas jatkossa mielessä. :-p
Anna | Tämä matka
Bali riitti ihan hyvin minulle. Kun vain pysytteli pois Kutalta, niin kivan rauhallista siellä oli. Ei edes harkittu, että lähettäisiin muille saarilla. Moskeija tosin sattui yhden hotellin viereen ja sen joikaamisen lisäksi luettiin illasta jotain saarnoja kovaääniseen tunnin verran : D
Lotta | Watia.fi
Moskeijoita ei tule kyllä ikävä. Miten niitä joka nurkalla on! Muuten ihan ok, mut se aamuviiden saarna on lomapäivänä vähän liikaa…
Heidi/ Thaimaanrannan maalarit
Kiitos tästä postauksesta, olen juuri suunnittelemassa lyhyttä reissua noille saarille ja tuli hyvään saumaan. Harmillista jos kaikki pilataan, mutta niinhän se taitaa mennä näillä ‘paratiisisaarilla’. Itse kun asun sellaisella, niin välillä todella harmittaa. Mutta kyllä sen mukana joitain hyviä asioitakin tulee työpaikkojen lisäksi. Pakko on kuitenkin lähteä katsomaan, oli sen verran herkullisia kuvia tarjolla :)
Lotta | Watia.fi
Hyvää matkaa! Varmasti mukava reissu tulee. :-)
Meri / Syö Matkusta Rakasta
Eipäs haukuta Trawangania, seitsemän vuotta sitten vietin hyvät pari viikkoa siellä… Bilettäen! :D Hahaha… Juotiin kotipolttoista viinaa ja otettiin elämästä ilo irti. Tosin kuuleman mukaan meno on siellä muuttunut huonompaan ja siellä on mm. KLUBEJA?! En tiedä, voiko pitää paikkansa. 7 vuotta sitten oli vain pari rantabaaria. :) Nyt valintani olisi Meno!
Lotta | Watia.fi
Varmasti seitsemässä vuodessa muuttunut tuokin saari, tosi paljon! Huh, indonesialaista kotipolttoista. Kuulostaa tosiaan elämä risaseks -meiningiltä. :-D
Tanja / Tanjan matkassa
Tuo kolkka maailmasta on vielä näkemättä, mutta ehkäpä syksyllä 2017 jos Luoja suo. Mä tykkään kyllä enemmän turistikohteista ja hiukan arveluttaa ruoka-ainerajoitteiden takia lähteä minnekään paikallisten nurkille :D No, eläähän sitä tietty riisillä ja hedelmillä muutaman viikon :D
Lotta | Watia.fi
Gileiltä löytyy ruoka-ainerajoitteisille kyllä hyvin vaihtoehtoja, ainakin Airilla oli gluteeniton yms. hyvin merkitty. :-)
Missis L / Reissussa oon ja kehtaan sanua
Video on huippujuttu! Täytyypä katsoa teidän videoita muitakin. Itse en ole turvallisuushakuisena ihmisenä kaukomatkoille kaipaillut oikeastaan koskaan, joten voi olla, että videot ja tarinat riittää minulle. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä, jos innostuu :-).
Lotta | Watia.fi
Kiitos! No mut kivahan se on reissuja seurata kotisohvaltakin, vai mitä? :-)
Laura - Urbaani viidakkoseikkailijatar
Rakastan Gilejä, kaikkia omalla tavallaan. Olen käynyt kaikilla, mutta eniten vietin aikaa Airilla ja Trawanganilla. Kokemus riippuu todella paljon siitä, mitä matkalta hakee. Ensimmäisellä kerralla Air ei vei sydämeni, mutta toisella kerralla se oli jo muuttunut. Aiemman kiirettömyyden tilalle oli jo tullut jotain muuta. Itse asiassa nuo saaret ovat hyvä esimerkki paikasta, josta itse en alkujaan halunnut blogissani kirjoittaa. En halunnut tuoda noille pienille saarille liikaa näkyvyyttä. Sana kun leviää niin nopeasti. Nyt tilanne on jo joinen ja noista saarista tiedetään jo vähän liikaakin. Mietin itse juuri samaa, että kuinka kauan paratiisi pysyy pystyssä. Paikalliset ovat jo hieman huolissaan suunnasta. Silti, haen yhä edelleen maailmasta gilimäistä tunnelmaa. Sellaiset Gilit, joihin tutustuin, olivat täydelliset. Seuraava vastaava paikka saa pysyä omana salaisuutenani :).
Lotta | Watia.fi
Kiitos hyvästä kommentista. Toi on ihan totta. Nykyään sana paratiiseista leviää todella nopeasti. Toisaalta sitä tietoutta haluaa näin blogissa levittää, toisaalta taas haluaisi pitää paratiisin omana salaisuutenaan. Mitä vähemmän paikasta löytyy tietoutta, sitä todennäköisemmin se on vielä hiljainen paratiisi. :-)
Kohteena maailma / Rami
Mun mielestä noi saarien nimet pitäisi vaihtaa siten, että Gili Meno:lla olisi kovin meno :-D
Olen miettinyt, että tuolla päin liikkuessa pitäisi noihin saariin tutustua. En nyt sitten tiedä, kun ovat toisaalta niin suosittuja, vaikka ovat tavallaan vähän “salaisuuksiakin”. Reppureissaajat ja suomalaiset matkabloggaajat tuntuu kyllä nuo saaret hyvin löytäneet.
Lotta | Watia.fi
Niinpä! Gili Air kuulostaa lisäksi niin paljon lentoyhtiöltä, että ehkä sinne pitäis tehdä kenttä. ;-)
Joo, saaret on kyllä löydetty. Eivät ne enää salaisuuksia ole, kun niin helposti sinne Baliltakin pääsee…
Mia Anttonen
Aika vahvasti kommentoitu ks paikasta ns “matkailun ammattilaisena” jos ei ole edes vaivautunut poikkeamaan:) Kävimme ks saarella 2015 eikä pidetty bilemestana. Toki illalla pääkadun varrella oli menoa, mutta löytyi saarelta myös rauhaa. Oma hotelli ns keskellä ei mitään :) polkupyörällä pimeää kärrypolkua pitkin perille – biletyksestä ei tietoakaan. Käymisen arvoinen paikka. Toki “magic mushroomseja” löytyy niitä haluaville ;)
Lotta | Watia.fi
Kavereiden kokemusten perusteella jätin käymättä eikä harmita, sillä Airilla ja Menolla löytyi tarpeeksi nähtävää ja tekemistä itselleni. Joka paikkaan kun ei ole aina pakko mennä.
Ruska
Olin Gili Airilla pari viikkoa sitten ja saapuminen sinne oli aika järkytys; saaren eteläosassa oli aivan pirusti porukkaa ja joka neliömetri rakennettu täyteen hotelleja, ravintoloita ja dive shoppeja. Seuraavana päivänä kävelin pohjoisosaan ja siellä oli huomattavasti mukavampaa.
Loppupeleissä ehkä suurin yllätys oli se, kuinka vaikea paratiisisaareksi mainostetussa paikassa oli päästä uimaan. Rannat oli pääosin tosi matalia ja rikkonaisen korallin peitossa eli uimaan päästäkseen piti ensin kahlata noin 60 metriä terävän korallin päällä ennen kuin pääsi uimasyvyyteen. Kunnon uimakengät olis olleet tarpeen, varsinkin kun tuolla oli vielä jonkun verran merisiilejäkin. Helposti uitavat rannat olivat tuolla eteläosassa, joka sitten muuten oli turhan täyteen pakattu minun makuun.
Viimeisenä iltana kuulin huhun, että Indonesian viranomaiset olisivat antaneet määräyksen, että kaikki rantahietikolle rakennetut baarit ja ravintolat olisi purettava ja siirrettävä saarta kiertävän tien sisäpuolelle. Tuo varmasti hillitsee lisärakentamista, mutta mielenkiintoista olis nähdä miten se käytännössä tehdään varsinkin saaren eteläosassa. Ja tuo siis saattaa olla vain huhu, jonka kuulin yhdeltä ihmiseltä, en ehtinyt sitä muilta varmistaa.
Kaiken kaikkiaan, ei vastannut ihan mielikuvaani paratiisisaaresta, taisin tulla liian myöhään paikalle😊 Jos en olisi matkustanut yksin, olisin varmaan suorilta mennyt mieluumin Gili Menolle.
Lotta | Watia.fi
Kiitos kommentista! Hyvä kuulla päivitystä tuolta. Muistan tosiaan, kuinka sinne etelään oli valtavannäköiset hotellit juuri rakenteilla. Ilmeisesti ovat valmistuneet. Itsekin pidin saaren pohjoisosasta enemmän jo tuolloin vuosi sitten.
Olet ihan oikeassa, että uiminen saarella on vähän haastavaa. Mä en oikein pidä meressä uimisesta, joten itselleni se ei ollut ongelma. Kävin kokeilemassa snorkaamista, mutta lähinnä kuollutta korallia ja merisiiliä oli siellä.
Seuraavana varmaan sitten vuorossa tukkoonrakentamisen suhteen se Gili Meno. Toivottavasti se on vielä toistaiseksi kuitenkin ihanan rauhallinen.