Islannin ympäri: jylhä pohjoinen

Islannin ympäri: jylhä pohjoinen

posted in: Islanti, roadtrip | 49

Oi että miten upea aamu. Kukko oli herättänyt laulullaan jo aikaisin aamulla, mutta vielä muutama tunti unta palloon ennen aamiaista. Aamiaiseksi tuoreita munia maatilan kanalasta. Lammaskoirakin iloisena jo odotteli leikkikaveria pihalla. Aivan täydellisen idyllistä elämää.

Pohjois-Islanti

Tänään olisi luvassa matka kohti Mývatnia, sääskijärveä, vähän kiertoreittien kautta. Juuri ennen lähtöä kaksi nuorta naista tuli kolkuttelemaan mökkimme ovelle. He olivat matkalla pohjoiselle tielle, joka oli osoittautunut suljetuksi. Edellisen viikon rankkasateet olivat katkaisseet tien. Tarkistimme heille muiden teiden kunnon erittäin kätevästä Islannin tiepalvelusta ja he pääsivät jatkamaan matkaa. Heidän nyt valitsemansa tie, sama kuin mitä me olimme jatkamassa eteenpäin, oli erittäin hyvä valinta. Maisemia oli nimittäin luvassa heti aamutuimaan.

Pohjois-Islantimyvatn

Tie 82 on hiekkatie, joka kulkee läpi upean laakson kohti pohjoisen suurinta kaupunkia Akureyria. Auringonpaiste ja vehreä laakso lumihuippuisine vuorineen. Voi apua. Siis oikeesti. Nyt nää maisemat menee niin överiksi, ettei mitään jakoa. Pakko oli pysähtyä vain ihmettelemään. Islannissa satunnaisesti valittu tie voi todellakin olla eeppinen.

Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti

Kastelin sukkani mulpsauttaessani parisen kertaa suonsilmään vain lenkkarit jalassa. Vaan eipä tuo haitannut tippaakaan! Autossa kerkesi sitten laittaa kuivat villasukat jalkaan. Semmonen aamureippailu, ettei mitään rajaa.

Vuoristomaisemissa sai ajella aikalailla Akureyriin saakka. Matkalla oli muutama söpö kylä erittäin upealla paikalla. Akureyriin saavuimme sopivasti lounasaikaan. Ensimmäiset liikennevalot sitten Reykjavíkin ja nekin olivat sydämenmalliset. Voi että! Kuinka suloista.

Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti

Akureyrin keskustan kupeessa sai parkkeerata muutaman tunnin ilmaiseksi. Siihen tosin tarvitsi liikennemerkkien mukaan parkkikiekon, eikä meidän vuokra-autosta sellaista löytynyt. Kävin kysymässä viereisestä kampaamoliikkeestä, että mistä voisin saada kiekon, mutta ohjeistukseksi tuli, että täällä riittää, kun kirjoitat ikkunaan lapun, milloin olet tullut. Kätevää. Suomessakin saisi luvan kelvata, niin olisi paljon helpompaa.

Kävimme syömässä Akureyri Backpackers -hostellissa, joka näytti söpöltä bussinpenkkisisustuksineen. Lista näytti houkuttelevalta ja edulliselta. Söin päivän kala-annoksen, joka ei tosin kovin erikoinen ollut. Muiden syömät burgerit näyttivät hyviltä ja kuulemma sitä olivatkin, joten suosittelen kokeilemaan mieluummin niitä.

Pohjois-Islanti

 

 

Pohjois-Islanti

Akureyrissa tankkasimme vatsat, mutta myös auton ja ruokavarannot. Ei sitä oikein tiennyt, milloin tulisi seuraava mahdollisuus supermarkettiin, joten ainakin parin päivän muonat hankittiin. Käytiin myös testaamassa ekaa kertaa Vínbúðin, eli paikallinen Alko. Kallista oli, mutta legendaarista Brennivíniä piti testimielessä ostaa. Tämä mustaksi surmaksikin kutsuttu vahva alkoholijuoma verhottiin mustaan etikettiin kieltolain purkamisen jälkeen, jotta se olisi vähemmän houkutteleva. Päinvastoin kävi ja pullon tyylikkyydestä johtuen se oli entistä suositumpi. Kattokaa nyt, kyllähän toi tyylikäs on!

Huoltotöiden jälkeen matka jatkui. Taivas oli lähes pilvetön ja maisemat heti Akureyrista lähdettyämme jälleen uskomattomat. Voi että, Maarit, miten hienolla paikalla olet saanut asua!

Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti

Jälleen upeita laaksoja ennen seuraavaa pysähdystä. Iltapäivälle ja illalle oli suunnitelmissa nähdä vielä pari vesiputousta, reissun ensimmäiset. Ensimmäisenä näistä oli vuorossa Goðafoss eli jumalten putous. Putous on legendan mukaan saanut nimensä silloin, kun kristinusko noin tuhat vuotta sitten saapui Islantiin. Tuolloin eräs heimopäällikkö ja pappi päätti heittää kaikki pakanajumalten patsaansa tähän jokeen, kun hän valitsi kääntyvänsä kristinuskoon.

Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti

Toinenkin jumaliin liittyvä kohde oli luvassa, kun otimme suunnaksi pohjoisen.

Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti

Ásbyrgi on hevosenkengän mallinen kanjoni, joka legendan mukaan on muodostunut Odinin kahdeksanjalkaisen hevosen kavion kaavittua maata. Kanjoniin pääsee ajamaan, mutta sen muotoa voi olla aika vaikea hahmottaa kanjonin pohjalta. Lyhyen kävelyn jälkeen pääsee ihailemaan upeaa pientä kirkasvetistä lampea, jonne valuu pieni vesiputous kanjonin päältä.

Kanjonilta otimme suunnaksi vielä Euroopan voimakkaimmaksi nimitetyn vesiputouksen Dettifossin. Meidän GPS:llä oli vähän vanhaa tietoa ja se meinasi ohjata vähän hassuille teille, mutta tienviittoja seuraamalla löysi helposti perille. Kannattaa valita ajoissa, haluaako putousta ihailla kanjonin itä- vai länsipuolelta, sillä puolelta toiselle ei tosiaankaan noin vain hypitä, vaan se vaatii pitkähkön automatkan. Me valitsimme länsipuolen, joka osoittautui lopulta näkyvyydeltään paremmaksi. Putouksen voimasta itäpuoli on yleensä vesisumun peitossa.

Aurinko alkoi jo pikkuhiljaa laskea.

Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti Pohjois-Islanti

Mahtavalla voimalla jytisi putous alas. Ihan huikee. Mulla otti mahasta katsoa, kun jotkut keikkuivat aivan reunalla valokuvaamassa. Hui! En olisi millään itse uskaltanut mennä liukkaille kiville putouksen reunalle.

Dettifossin vesi tulee valtavalta Vatnajökull-jäätiköltä ja sitä valuu 45 metrisen putouksen pohjalle keskimäärin 193 kuutiota sekunnissa. Pienistä vesimassoista ei todellakaan ole kyse.

Pohjois-Islanti

Ilta pimeni, kun ajelimme kohti päämääräämme Mývatnia. Saavuimme majapaikkaamme Hlíð camping and guesthouse -leirintäalueelle illan jo pimennyttyä. Yövyimme seuraavat kaksi yötä pienissä mökeissä laavakentän reunalla. Seuraavana päivänä oli luvassa patikointia Mývatnin upeassa luonnossa.

Pohjois-Islanti

49 Responses

  1. Ah, Islanti <3 Ja tosiaan muakin on vähän huvittanut tuo eeppinen ilmaus vähän joka asian yhteydessä, mutta näihin maisemiin se sopii ihan täydellisesti. Olipa tuttu reitti muuten, mutta ei koukattu hevosenkengälle asti etelästä ajettaessa. Koukkaus Dettifossille kyllä kannatti, huh!

  2. En kestä näitä maisemia, oikeasti!! Olemme nyt viikonlopun pyöritelleet ensi kesän suunnitelmia, ja ehkä Islanti/Färsaariyhdistelmä voittaakin alkuperäisen ajatuksen Kalifornian roadtripistä, hmmm…

  3. Apua noi maisemat! Toistan itteeni ja kaikkia muitakin, mutta Islannin maisemat on niin älyttömän satumaiset etten kestä! Tiesitkö, että Suomessa pysäköintiajan ilmottamiseen on ilmeisesti tulossa helpotuksia? Juurikin niin, että ajan voi vaikka sitten kirjoittaa paperille, kunhan saapumisaika on yksiselitteisesti ymmärrettävissä. :)

  4. Aivan huikeaa! Jestas!
    En ole muuten ennen tajunnutkaan, kuinka suuri Islanti on. Mitättömäksi kuvittelemani matka olikin kartassasi yli 300 kilometriä. Se laittaakin road trip -ajatukset uuteen uskoon: Islannissa on viivyttävä pitkään.

  5. Nyt tässä postauksesi Islanti alkaa näyttää siltä, mistä olen aina haaveillut! Vielä kun aurinko paistoi, niin sininen taivas teki kuvista entistä mahtavampia. Punainen tukkasi oli kyllä upea vesiputouskuvassa – hienot väriyhdistelmät!

    T o s i k i v a postaus!

    P.S. Hienoa kun alkaa tampereen kieli jo hieman tarttumaan, mm. “Nyt nää maisemat menee..” ;-)

    • Tää oli kyllä reissun mieleenpainuvin ajopätkä. Kelilläkin oli varmasti osuutta asiaan. :-)

      Heh, en oo itse huomannut, että tampereen kieli olis tarttunut, mutta ilmeisesti jotain ilmaisuja. :-D

  6. Kerrassaan huikeaa, kenties jopa eeppistä! :D

    Minä olen ainakin kertaalleen Suomessa jättänyt parkkikiekon puutteessa auton ikkunaan anteeksipyytävän lappusen, ainakin sillä kertaa selvisin ilman sakkoja.

    Islantia pidetään monesti järkyttävän kalliina maana, mutta millainen kustannustaso siellä oikeasti on? Onko niin paha kun annetaan ymmärtää?

    • Kyllä siellä on kalliimpaa kuin Suomessa, mutta esim. bensa oli jopa pikkasen halvempaa ja noi meidän majoitukset oli oikein budjetille sopivia. Ei kuitenkaan yhtä kallista, kuin vaikkapa Norjassa, ja ravintoloissakin löysi halutessaan edullisempiakin vaihtoehtoja. Yritän saadan aikaiseksi vielä yksityiskohtaisemman postauksen kuluista. :-)

  7. UPEA UPEA ISLANTI!! Ihan mahtavia kuvia. Nuo maisemat!! <3 Islantiin on ollut haave päästä pidemmälle luontoretkelle: telttailemaan, kokkailemaan retkikeittimellä ja nauttimaan upeista maisemista. Oliko teidän mielestä Islannissa helppo ajella ja suunnistaa autolla oikeisiin paikkoihin? Itse olen käynyt Islannissapidennetyllä viikonloppureissulla, mutta aika ei todellakaan riittänyt muualle kuin lähiseudulle! Kesäkumit auton alla ihmettelivät kun lähivuoristossa vastaan tulikin lunta ja jäätä. :D
    -Thomas / IKILOMALLA

    • Oli kyllä oikein iisi! Meillä oli kyllä GPS, mutta myös paperikartalla olisi varmasti pärjännyt. Ykköstie on erinomaisessa kunnossa, joten sitä on hyvä ajella.

  8. Ihana, ihana Islanti! Tuo Goðafoss oli minusta hienoin iso vesiputous, vaikka oli se Dettifosskin aika jylhä tietysti… etelärannikolla oli sitten niitä ihan eri tavalla upeita. Mekin keikautimme muutama vuosi sitten 8 päivän reissun ja ajokilometrejä tuli tuo samainen parisen tuhatta. Siihen matkalle mahtui kaiken muun hienouden lisäksi aikamoinen kasa noita mahtavia putouksia… ♥

    • Putouksia todellakin riitti! Ei sitä varmaan enempää olisi jaksanut katsella, kun mitä tässä reissun aikana tuli ihmeteltyä. Nuo muutamat pohjoisessa ja pari etelässä, kaikki omalla tavalla erilaisia ja upeita. Näkihän niitä toki sitten auton ikkunasta aika jatkuvalla syötöllä, niitä vähän pienempiä. :-)

  9. No nyt viimeistään ymmärrän, miksi Islantia niin paljon kehutaan! Kaunista, aivan eeppisen kaunista! :)

  10. Aivan upeita maisemia ja kuvia! :) Islannissa olen kerran käynyt, vuonna 2008, ja kova halu olisi päästä takaisin. Tolla reissulla kun en käynyt kuin Reykjavikissa ja Golden Circle retkellä.

  11. Tiia/reisereise

    Äh, niin ihania kuvia, en osaa oikein kommentoida mitään. Tahtoo tuonne!

  12. On kyllä uskomattomat, jyhkeät maisemat! Ei minuakaan huvittaisi keikkua vesiputouksen partaalla liukkailla kivillä. Suomi saisi kyllä ottaa oppia Islannista noissa pysäköintikiekko-asioissa. Rupeaa vaikuttamaan tämä Suomen farssi vähän venäläiseltä rahankeruulta.

  13. Me kävimme Islannissa joskus syksyllä, taisi olla loka- tai marraskuuta ja Gullfoss, vesiputous, oli aika eri näköinen, kun ympäristö oli jo lunta ja jäätä!

  14. Islanti on kyllä uskomattoman upea! Miten siellä voikin olla postikorttimaisemia joka mutkan takana? Takaisin pitää päästää ja kiertää koko saari, viimeksi ehdimme vain etelärannikolle.

  15. No on kyllä todella hulppeita maisemia! Aika uskomatonta sinänsä – Islanti tuntuu olevan niin lähellä, mutta noista kuvista jotkut tuovat mieleen kaukaisen Uuden-Seelannin maisemat.

  16. Voi että, mitä maisemia! Tuon putouksen haluan itsekin päästä joskus näkemään!

  17. Ihanan näköistä. Islanti on visiittilistalla ehdottomasti. On ihanaa kun maailmassa on niin paljon kauniita paikkoja. pitää lukea vielä tuo teidän vaellusjuttu.

  18. No voi apua! Tiesin että Islanti on hieno, mutta että noin hieno! Meneeköhän ensi kesän suunnitelmat nyt uusiksi.

  19. APUA WOW! Siis ihan sanattomaks vetää noi maisemat! Ja sydämenmuotoiset liikennevalot, aivan huikeeta!! :D Arvaa vaan haluunko mä koko aika vaan enemmän ja enemmän tonne itekin. Minkä verran aikaa te olittekaan tuolle reissulle varanneet? Tän oon varmaan lukenutkin jo jostain postauksesta mutta nyt kun alan omaa reissua tuonne suunnittelemaan, hih ;)

  20. Jenna / Journey Diary

    Toinen toistaan upeampia kuvia! <3 Mielenkiintoisia myös nuo tarinat paikkojen takana!

  21. Oi mitä maisemia, nyt alkaa tulla kohta jo jonkinsortin matkakuume Islantiinkin!

  22. Kukot ovat kivoja. Siis periaatteessa. Kukot eivät ole kivoja, jos ne erehtyvät kiekumaan liian aikaisin. Tai jos niitä on monta. Muutaman kerran on tullut mieleen, että “kukkoa viinissä” voisi olla päivän ruokalajina : )

  23. Postauksessa ehkä vähän liikaa hehkutusta omaan makuuni, mutta kuvia katsellessani täytyy myöntää, että myönteisille adjektiiveille oli kyllä varmasti syynsä :)

Leave a Reply

Islannin ympäri: jylhä pohjoinen

Islannin ympäri: jylhä pohjoinen

posted in: matkablogi | 49

Oi että miten upea aamu. Kukko oli herättänyt laulullaan jo aikaisin aamulla, mutta vielä muutama tunti unta palloon ennen aamiaista. Aamiaiseksi tuoreita munia maatilan kanalasta. Lammaskoirakin iloisena jo odotteli leikkikaveria pihalla. Aivan täydellisen idyllistä elämää.

Tänään olisi luvassa matka kohti Mývatnia, sääskijärveä, vähän kiertoreittien kautta. Juuri ennen lähtöä kaksi nuorta naista tuli kolkuttelemaan mökkimme ovelle. He olivat matkalla pohjoiselle tielle, joka oli osoittautunut suljetuksi. Edellisen viikon rankkasateet olivat katkaisseet tien. Tarkistimme heille muiden teiden kunnon erittäin kätevästä Islannin tiepalvelusta ja he pääsivät jatkamaan matkaa. Heidän nyt valitsemansa tie, sama kuin mitä me olimme jatkamassa eteenpäin, oli erittäin hyvä valinta. Maisemia oli nimittäin luvassa heti aamutuimaan.

Tie 82 on hiekkatie, joka kulkee läpi upean laakson kohti pohjoisen suurinta kaupunkia Akureyria. Auringonpaiste ja vehreä laakso lumihuippuisine vuorineen. Voi apua. Siis oikeesti. Nyt nää maisemat menee niin överiksi, ettei mitään jakoa. Pakko oli pysähtyä vain ihmettelemään. Islannissa satunnaisesti valittu tie voi todellakin olla eeppinen.

Kastelin sukkani mulpsauttaessani parisen kertaa suonsilmään vain lenkkarit jalassa. Vaan eipä tuo haitannut tippaakaan! Autossa kerkesi sitten laittaa kuivat villasukat jalkaan. Semmonen aamureippailu, ettei mitään rajaa.

Vuoristomaisemissa sai ajella aikalailla Akureyriin saakka. Matkalla oli muutama söpö kylä erittäin upealla paikalla. Akureyriin saavuimme sopivasti lounasaikaan. Ensimmäiset liikennevalot sitten Reykjavíkin ja nekin olivat sydämenmalliset. Voi että! Kuinka suloista.

Akureyrin keskustan kupeessa sai parkkeerata muutaman tunnin ilmaiseksi. Siihen tosin tarvitsi liikennemerkkien mukaan parkkikiekon, eikä meidän vuokra-autosta sellaista löytynyt. Kävin kysymässä viereisestä kampaamoliikkeestä, että mistä voisin saada kiekon, mutta ohjeistukseksi tuli, että täällä riittää, kun kirjoitat ikkunaan lapun, milloin olet tullut. Kätevää. Suomessakin saisi luvan kelvata, niin olisi paljon helpompaa.

Kävimme syömässä Akureyri Backpackers -hostellissa, joka näytti söpöltä bussinpenkkisisustuksineen. Lista näytti houkuttelevalta ja edulliselta. Söin päivän kala-annoksen, joka ei tosin kovin erikoinen ollut. Muiden syömät burgerit näyttivät hyviltä ja kuulemma sitä olivatkin, joten suosittelen kokeilemaan mieluummin niitä.

Akureyrissa tankkasimme vatsat, mutta myös auton ja ruokavarannot. Ei sitä oikein tiennyt, milloin tulisi seuraava mahdollisuus supermarkettiin, joten ainakin parin päivän muonat hankittiin. Käytiin myös testaamassa ekaa kertaa Vínbúðin, eli paikallinen Alko. Kallista oli, mutta legendaarista Brennivíniä piti testimielessä ostaa. Tämä mustaksi surmaksikin kutsuttu vahva alkoholijuoma verhottiin mustaan etikettiin kieltolain purkamisen jälkeen, jotta se olisi vähemmän houkutteleva. Päinvastoin kävi ja pullon tyylikkyydestä johtuen se oli entistä suositumpi. Kattokaa nyt, kyllähän toi tyylikäs on!

Huoltotöiden jälkeen matka jatkui. Taivas oli lähes pilvetön ja maisemat heti Akureyrista lähdettyämme jälleen uskomattomat. Voi että, Maarit, miten hienolla paikalla olet saanut asua!

Jälleen upeita laaksoja ennen seuraavaa pysähdystä. Iltapäivälle ja illalle oli suunnitelmissa nähdä vielä pari vesiputousta, reissun ensimmäiset. Ensimmäisenä näistä oli vuorossa Goðafoss eli jumalten putous. Putous on legendan mukaan saanut nimensä silloin, kun kristinusko noin tuhat vuotta sitten saapui Islantiin. Tuolloin eräs heimopäällikkö ja pappi päätti heittää kaikki pakanajumalten patsaansa tähän jokeen, kun hän valitsi kääntyvänsä kristinuskoon.

Toinenkin jumaliin liittyvä kohde oli luvassa, kun otimme suunnaksi pohjoisen.

Ásbyrgi on hevosenkengän mallinen kanjoni, joka legendan mukaan on muodostunut Odinin kahdeksanjalkaisen hevosen kavion kaavittua maata. Kanjoniin pääsee ajamaan, mutta sen muotoa voi olla aika vaikea hahmottaa kanjonin pohjalta. Lyhyen kävelyn jälkeen pääsee ihailemaan upeaa pientä kirkasvetistä lampea, jonne valuu pieni vesiputous kanjonin päältä.

Kanjonilta otimme suunnaksi vielä Euroopan voimakkaimmaksi nimitetyn vesiputouksen Dettifossin. Meidän GPS:llä oli vähän vanhaa tietoa ja se meinasi ohjata vähän hassuille teille, mutta tienviittoja seuraamalla löysi helposti perille. Kannattaa valita ajoissa, haluaako putousta ihailla kanjonin itä- vai länsipuolelta, sillä puolelta toiselle ei tosiaankaan noin vain hypitä, vaan se vaatii pitkähkön automatkan. Me valitsimme länsipuolen, joka osoittautui lopulta näkyvyydeltään paremmaksi. Putouksen voimasta itäpuoli on yleensä vesisumun peitossa.

Aurinko alkoi jo pikkuhiljaa laskea.

Mahtavalla voimalla jytisi putous alas. Ihan huikee. Mulla otti mahasta katsoa, kun jotkut keikkuivat aivan reunalla valokuvaamassa. Hui! En olisi millään itse uskaltanut mennä liukkaille kiville putouksen reunalle.

Dettifossin vesi tulee valtavalta Vatnajökull-jäätiköltä ja sitä valuu 45 metrisen putouksen pohjalle keskimäärin 193 kuutiota sekunnissa. Pienistä vesimassoista ei todellakaan ole kyse.

Ilta pimeni, kun ajelimme kohti päämääräämme Mývatnia. Saavuimme majapaikkaamme Hlíð camping and guesthouse -leirintäalueelle illan jo pimennyttyä. Yövyimme seuraavat kaksi yötä pienissä mökeissä laavakentän reunalla. Seuraavana päivänä oli luvassa patikointia Mývatnin upeassa luonnossa.

49 Responses

  1. Ah, Islanti <3 Ja tosiaan muakin on vähän huvittanut tuo eeppinen ilmaus vähän joka asian yhteydessä, mutta näihin maisemiin se sopii ihan täydellisesti. Olipa tuttu reitti muuten, mutta ei koukattu hevosenkengälle asti etelästä ajettaessa. Koukkaus Dettifossille kyllä kannatti, huh!

  2. En kestä näitä maisemia, oikeasti!! Olemme nyt viikonlopun pyöritelleet ensi kesän suunnitelmia, ja ehkä Islanti/Färsaariyhdistelmä voittaakin alkuperäisen ajatuksen Kalifornian roadtripistä, hmmm…

  3. Apua noi maisemat! Toistan itteeni ja kaikkia muitakin, mutta Islannin maisemat on niin älyttömän satumaiset etten kestä! Tiesitkö, että Suomessa pysäköintiajan ilmottamiseen on ilmeisesti tulossa helpotuksia? Juurikin niin, että ajan voi vaikka sitten kirjoittaa paperille, kunhan saapumisaika on yksiselitteisesti ymmärrettävissä. :)

  4. Aivan huikeaa! Jestas!
    En ole muuten ennen tajunnutkaan, kuinka suuri Islanti on. Mitättömäksi kuvittelemani matka olikin kartassasi yli 300 kilometriä. Se laittaakin road trip -ajatukset uuteen uskoon: Islannissa on viivyttävä pitkään.

  5. Nyt tässä postauksesi Islanti alkaa näyttää siltä, mistä olen aina haaveillut! Vielä kun aurinko paistoi, niin sininen taivas teki kuvista entistä mahtavampia. Punainen tukkasi oli kyllä upea vesiputouskuvassa – hienot väriyhdistelmät!

    T o s i k i v a postaus!

    P.S. Hienoa kun alkaa tampereen kieli jo hieman tarttumaan, mm. “Nyt nää maisemat menee..” ;-)

    • Tää oli kyllä reissun mieleenpainuvin ajopätkä. Kelilläkin oli varmasti osuutta asiaan. :-)

      Heh, en oo itse huomannut, että tampereen kieli olis tarttunut, mutta ilmeisesti jotain ilmaisuja. :-D

  6. Kerrassaan huikeaa, kenties jopa eeppistä! :D

    Minä olen ainakin kertaalleen Suomessa jättänyt parkkikiekon puutteessa auton ikkunaan anteeksipyytävän lappusen, ainakin sillä kertaa selvisin ilman sakkoja.

    Islantia pidetään monesti järkyttävän kalliina maana, mutta millainen kustannustaso siellä oikeasti on? Onko niin paha kun annetaan ymmärtää?

    • Kyllä siellä on kalliimpaa kuin Suomessa, mutta esim. bensa oli jopa pikkasen halvempaa ja noi meidän majoitukset oli oikein budjetille sopivia. Ei kuitenkaan yhtä kallista, kuin vaikkapa Norjassa, ja ravintoloissakin löysi halutessaan edullisempiakin vaihtoehtoja. Yritän saadan aikaiseksi vielä yksityiskohtaisemman postauksen kuluista. :-)

  7. UPEA UPEA ISLANTI!! Ihan mahtavia kuvia. Nuo maisemat!! <3 Islantiin on ollut haave päästä pidemmälle luontoretkelle: telttailemaan, kokkailemaan retkikeittimellä ja nauttimaan upeista maisemista. Oliko teidän mielestä Islannissa helppo ajella ja suunnistaa autolla oikeisiin paikkoihin? Itse olen käynyt Islannissapidennetyllä viikonloppureissulla, mutta aika ei todellakaan riittänyt muualle kuin lähiseudulle! Kesäkumit auton alla ihmettelivät kun lähivuoristossa vastaan tulikin lunta ja jäätä. :D
    -Thomas / IKILOMALLA

    • Oli kyllä oikein iisi! Meillä oli kyllä GPS, mutta myös paperikartalla olisi varmasti pärjännyt. Ykköstie on erinomaisessa kunnossa, joten sitä on hyvä ajella.

  8. Ihana, ihana Islanti! Tuo Goðafoss oli minusta hienoin iso vesiputous, vaikka oli se Dettifosskin aika jylhä tietysti… etelärannikolla oli sitten niitä ihan eri tavalla upeita. Mekin keikautimme muutama vuosi sitten 8 päivän reissun ja ajokilometrejä tuli tuo samainen parisen tuhatta. Siihen matkalle mahtui kaiken muun hienouden lisäksi aikamoinen kasa noita mahtavia putouksia… ♥

    • Putouksia todellakin riitti! Ei sitä varmaan enempää olisi jaksanut katsella, kun mitä tässä reissun aikana tuli ihmeteltyä. Nuo muutamat pohjoisessa ja pari etelässä, kaikki omalla tavalla erilaisia ja upeita. Näkihän niitä toki sitten auton ikkunasta aika jatkuvalla syötöllä, niitä vähän pienempiä. :-)

  9. No nyt viimeistään ymmärrän, miksi Islantia niin paljon kehutaan! Kaunista, aivan eeppisen kaunista! :)

  10. Aivan upeita maisemia ja kuvia! :) Islannissa olen kerran käynyt, vuonna 2008, ja kova halu olisi päästä takaisin. Tolla reissulla kun en käynyt kuin Reykjavikissa ja Golden Circle retkellä.

  11. Tiia/reisereise

    Äh, niin ihania kuvia, en osaa oikein kommentoida mitään. Tahtoo tuonne!

  12. On kyllä uskomattomat, jyhkeät maisemat! Ei minuakaan huvittaisi keikkua vesiputouksen partaalla liukkailla kivillä. Suomi saisi kyllä ottaa oppia Islannista noissa pysäköintikiekko-asioissa. Rupeaa vaikuttamaan tämä Suomen farssi vähän venäläiseltä rahankeruulta.

  13. Me kävimme Islannissa joskus syksyllä, taisi olla loka- tai marraskuuta ja Gullfoss, vesiputous, oli aika eri näköinen, kun ympäristö oli jo lunta ja jäätä!

  14. Islanti on kyllä uskomattoman upea! Miten siellä voikin olla postikorttimaisemia joka mutkan takana? Takaisin pitää päästää ja kiertää koko saari, viimeksi ehdimme vain etelärannikolle.

  15. No on kyllä todella hulppeita maisemia! Aika uskomatonta sinänsä – Islanti tuntuu olevan niin lähellä, mutta noista kuvista jotkut tuovat mieleen kaukaisen Uuden-Seelannin maisemat.

  16. Voi että, mitä maisemia! Tuon putouksen haluan itsekin päästä joskus näkemään!

  17. Ihanan näköistä. Islanti on visiittilistalla ehdottomasti. On ihanaa kun maailmassa on niin paljon kauniita paikkoja. pitää lukea vielä tuo teidän vaellusjuttu.

  18. No voi apua! Tiesin että Islanti on hieno, mutta että noin hieno! Meneeköhän ensi kesän suunnitelmat nyt uusiksi.

  19. APUA WOW! Siis ihan sanattomaks vetää noi maisemat! Ja sydämenmuotoiset liikennevalot, aivan huikeeta!! :D Arvaa vaan haluunko mä koko aika vaan enemmän ja enemmän tonne itekin. Minkä verran aikaa te olittekaan tuolle reissulle varanneet? Tän oon varmaan lukenutkin jo jostain postauksesta mutta nyt kun alan omaa reissua tuonne suunnittelemaan, hih ;)

  20. Jenna / Journey Diary

    Toinen toistaan upeampia kuvia! <3 Mielenkiintoisia myös nuo tarinat paikkojen takana!

  21. Oi mitä maisemia, nyt alkaa tulla kohta jo jonkinsortin matkakuume Islantiinkin!

  22. Kukot ovat kivoja. Siis periaatteessa. Kukot eivät ole kivoja, jos ne erehtyvät kiekumaan liian aikaisin. Tai jos niitä on monta. Muutaman kerran on tullut mieleen, että “kukkoa viinissä” voisi olla päivän ruokalajina : )

  23. Postauksessa ehkä vähän liikaa hehkutusta omaan makuuni, mutta kuvia katsellessani täytyy myöntää, että myönteisille adjektiiveille oli kyllä varmasti syynsä :)

Leave a Reply