Kiinalaisen luotijunan kyydissä – Changchunista Pekingiin

Kiinalaisen luotijunan kyydissä – Changchunista Pekingiin

posted in: matkablogi | 8

Junamatkustus on miellyttävä ja ekologinen tapa liikkua paikasta toiseen. Olimme lentäneet menomatkalla Pekingistä Changchuniin, mutta nyt kuljimmekin toiseen suuntaan junalla. Suora junamatka kesti noin 6,5 tuntia siinä missä lentomatka olisi ollut 2 tuntia. Tosin lentomatkaan olisi sitten sisältynyt pidempi matka hotellilta kentälle ja kentältä hotellille, jonka lisäksi useita tunteja kentällä palloiluun. Aika samoihin ajallisesti siis menisi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Läpivalaisun kautta junaan

Noin tuhannen kilometrin matka maksoi 265,50 yuania eli noin 40 euroa. Juna pysähtyi laiturilla Changchunissa vain minuutin ajan samaan tapaan kuin Japanin luotijunat. Juna päällisin puolin oli myös hyvin saman näköinen kuin luotijunat Japanissa. Eroavaisuuksia käytänteissä löytyi kuitenkin jo heti juna-asemalla.

Siirryttäessä Asemalle matkatavarat läpivalaistaan ja matkustajan tulee kulkea metallinpaljastimen läpi. Metallinpaljastimen läpi saa kuitenkin kulkea talvivaatteet päällä ja totta kai kaikki siinä vaiheessa piippaa, kun taskuissa on ties mitä. Tämän jälkeen noustiin korokkeelle, jossa virkailija huitoi metallinpaljastimella joka puolelta. Paljastin piippaili vähän väliä, mutta tämä ei näyttänyt haittaavan, vaan seuraavaksi huidottiin jatkamaan matkaa eteenpäin. Selvä.

Itse laiturialueelle pääsi vasta noin kymmenen minuuttia ennen junan lähtöaikaa. Odotusaulaan muodostui jono laiturille vieville portaille. Kun laiturialue avattiin, oli porteilla lippujentarkastaja. Lipussa oli myös QR-koodi, jota käyttämällä pääsi kulkemaan automaattisista porteista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Modernit puitteet ja monipuolinen tarjoilu

Juna oli moderni ja tilava. WC:itä löytyi länsimaalaista ja aasialaista versiota. Ravintolavaunustai sai ostaa pientä naposteltavaa, juotavaa tai lounasboksin. Lounasboksin sai liha- tai kasvisversiona ja hintaa oli 45/35 yuania (5-6€), joista jälkimmäinen on kasvisannoksen hinta. Ravintolakärry myös kulki alueella tasaisin väliajoin ja tästä sai ostaa mm. kahvia, olutta ja snackseja. Roskiksia junassa ei ollut, mutta tasaisin väliajoin kulki rouva läpi vaunun keräämässä asiakkaiden roskia.

Junan tarjoiluhenkilökunta (kuvassa) oli todella hämmentynyttä aina vaunumme kohdalla. Tämä kyseinen vaunu oli aivan täynnä länsimaalaisia hiihtäjiä ja yhteistä kieltä ei todellakaan löytynyt. He kävivät kauppaamassa tehokkaasti välillä olutta, välillä kahvia, popkornia ja jopa juna-avaimenperiä. Popkornit olivat monelle pettymys, sillä suolaisen sijaan ne olivat makeita.

Pekingissä

Olimme tuohon saakka ihmetelleet, missä kaikki ihmiset ovat, vaikka Kiinassa porukkaa todellakin riittää. Pekingissä ei enää tarvinnut ihmetellä. Asemalla kävi todellinen kuhina ja seuraamalla suurinta massaa löysi asemalta helposti ulos. Vinkkinä, että junalippu tulee vilauttaa henkilökunnalle vielä asemalta poistuttaessa, eli sitä ei kannata matkan aikana vielä hukata.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäinen kiinalainen ateria

Tähän saakka olimme nautiskelleet notkuvista buffet-pöydistä Changchunin hotellissamme. Vaikka ruoka hyvää olikin, niin tällaisten resorttien ruoka on monesti fuusioitunutta ja hyvinkin erilaista, kuin mitä paikalliset oikeat ravintolat tarjoavat. Odotinkin innolla ensimmäistä iltaa Pekingissä, jolloin pääsisimme maistamaan sitä oikeaa kiinalaista ruokaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pettyä ei todellakaan tarvinnut. Pöytään kannettiin toinen toistaan herkullisempia ja upeampia annoksia. Ensimmäiset ruuat saapuivat pöytään todella nopeasti, vain muutama minuutti tilaamisen jälkeen. Nälissään ei todellakaan siis tarvinnut odotella.

Tapana on, että pöydän keskellä olevalle pyörivälle tasolle tilataan yhdessä erilaisia annoksia, jotka sitten jaetaan. Yleensä erilaisia annoksia tilataan saman verran kuin pöydän ympärillä on syöjiä. Annokset olivat yleensä niin isoja, että kaikkea ei millään napaan pystynyt vetämään. Toisaalta ei ole tarkoituskaan, vaan lautaselle on tapana jättää pieni määrä ruokaa merkkinä siitä, että on kylläinen. Tämä juontaa juurensa siitä, että perinteisesti lautasessa on lukenut kiinaksi “saisinko lisää ruokaa”. Kun tämän on jättänyt ruuan alle näkymättömiin, on se tarkoittanut, että on kylläinen ja lisää ruokaa ei tarvitse.

Me yövyimme Radisson Blu Beijing -hotellissa, jonka lähistöllä oli paljon ravintoloita, pieni ostoskeskus ja suuri supermarketti. Myös tämä ensimmäisen illan ravintola löytyi aivan hotellin läheisyydestä. Taksit Pekingissä ovat edullisia, joten vaikka hotelli vähän laitamilla sijaitseekin, pääsee sieltä helposti suhailemaan ympäri kaupunkia.

Tulevat päivät sisälsivät tutustumista alueen nähtävyyksiin. Pääsin vihdoinkin näkemään kauan haaveilemani Kiinan muurin. Mutta niistä seikkailuista lisää taas ensi kerralla.

8 Responses

  1. Tuo luotijuna vaikuttaa melko hyvältä matkustusvaihtoehdolta :). Se on hyvä huomio, että loppupeleissä juna ja lentokone ovat yhtä nopeita, kun laskee kaikki muut ajat siihen mukaan.

    Ja kiva, että pääsit syömään sitä aitoa kiinalaista ruokaa etkä pelkästään sekoituksia muista kulttuureista :).

  2. Tommi Hämäläinen

    Hieno postaus! Kiinalaisen junamatkailun suurena ystävänä en voi muuta kuin suositella junamatkustamista lentämisen sijaan. Myös pidemmät matkat menevät kevyemmin kunhan muistat varata hard/soft sleeper-paikan hard seatin sijaan :) Maaliskuussa edessä neljä tai viisi junamatkaa, joista ainaki kaksi yli 20h ja innolla odotan! Ikkunasta näkee myös kivasti Kiinan maaseutua ja upeita maisemia :)

    • Kiitos Tommi!

      Itsekin pidän junamatkustamisesta. Näkee niitä maisemia ja paikallisia ihan eri tavalla kuin lentäessä. Pisin junamatka minkä oon matkustanut taisi olla Lahdesta Moskovaan, mutta sekin vain yön yli. Joskus vielä se Trans-Siperia… :-)

    • Tommi Hämäläinen

      Sen enempää leuhkimatta mut mulla just Trans-Siperian väli Irkutsk-Moskova. Oisko ollu 72h tai jotain sitä luokkaa… :D

    • Eikä! Upeeta! Joku päivä mäkin vielä lähden tolle sekkailulle. Se on ihan varma! :-D

  3. Tuttu juttu tuo kiinalainen “turvatarkastus”. Metroon mennessä samanlainen setti, ei haittaa vaikka laitteet piippailevat. Meille kävi Pekingissä niinkin, että meidät viitottiin länkkäreinä suoraan tarkastusjonon ohi… Muu porukka sai jäädä sinne jonottamaan.

    Itse junamatkustaminen Kiinassa oli minustakin mukava yllätys. Paljon hienommat junat ja systeemit, kuin olin etukäteen arvellut. Me tosin söimme junassa jotakin leväkeittoa (lisää vain vesi -kuppikeitto) ja paikallisia sipsejä (kamalia), koska muuta ei ollut saatavilla.

    • Joo vähän turhalta tuntuu noi turvatarkastukset… Meidän paikallinen opas sanoi, että “tekevät tätä työtä, että heillä olisi jotain tehtävää”.

      Oli todellakin moderni juna. Meillä oli ihan ok valikoimat ravintolavaunussa. Tämän lounasboksin sai tosin “pöydän alta” eli piti tietää mitä haluaa, sillä sitä ei missään mainostettu.

Leave a Reply