Kylpyläkulttuuria ja kukkakaakeleita – Kioton uniikein kahvila

Kioto on täynnä temppeleitä ja pyhäkköjä, puutarhoja ja japanilaista estetiikkaa. Kioto on saanut monen monituista rakkaudenosoitusta tässä blogissa. Vaan entä sitten, kun kaupunki on jo nähty?

Mä kuvittelin, että tunnen Kioton kuin omat taskuni ja että olisin sen kolunnut jo läpikotaisesti. Vaan kuinka väärässä olinkaan. Tapasin edellisellä Japanin matkallani japanologikollegani Ainon, joka opiskelee tällä hetkellä teetaidetta Kiotossa. Aino asustaa asuntolassa, joka sijaitsee lähellä Kuramaguchi-nimistä metroasemaa. En ollut koskaan aikaisemmin jäänyt tällä asemalla pois ja alue oli minulle tuntematon, vaikka olin yhden kesän opiskellut metrolinjan edellisen aseman, Imadegawan, läheisyydessä. En vain ollut koskaan kävellyt koululta pohjoiseen.

Aino ehdotti, että matkustaisin metrolla Kuramaguchin asemalle ja kävelisimme siitä hänen asuntolansa läheisyydessä sijaitsevaan kahvilaan. Erikoista kahvilassa olisi se, että se on rakennettu vanhan ja perinteisen sentōn, eli yleisen kylpylän, tiloihin. Vau! Tämä oli nähtävä.

Saavuimme upean vanhan rakennuksen eteen. Tuntui, kuin olisin hypännyt Henkien Kätkemä -elokuvan kulisseihin.

Sarasa Nishijin avattiin 90-luvun lopulla Taishō-aikakaudella rakennetun, lähes 100 vuotta vanhan kylpylän tiloihin. Pitkään tämä rakennus on ehtinyt siis jo kahvilanakin toimia, mutta koska se sijaitsee vähän kauempana nähtävyyksistä, ei sinne turisti ihan sattumalta eksy. Mutta voin sanoa, että on ihan oman retkensä arvoinen.

Upean värikkäät kaakelit ovat säilyneet kylpyläajoilta ja katon ruoste kertoo tarinaa höyryävän kuumista kylvyistä. Kuinka mahtava kylpylä tämä onkaan ollut. Onneksi sitä ei ole kuitenkaan päätetty purkaa tai sisustaa täysin uusiksi ja edelleenkin kaikki pääsevät nauttimaan tästä upeasta kohteesta ja sen historiaa henkivästä tunnelmasta.

Kahvila tarjoaa kevyitä ruoka-annoksia, kakkuja ja kylmää tai kuumaa, holillista tai holitonta juomaa. Nautin todella herkullisen vegaanisen parsakaali-riisikakku-gratiinin kera tumman oluen. Henkilökunta kuulemma ei oikein englantia puhu, mutta ruokalista oli saatavilla myös englanniksi. Setistäni maksoin vähän yli tuhat jeniä (noin 10 euroa).

Alue on muutenkin näkemisen arvoinen. Kuramaguchi-kadun (jpn. Kuramaguchi-dōri/鞍馬口通) varrelta löytyy useita vintage-putiikkeja ja kansanpubeja sekä arvokkaasti ränsistyneen näköisiä rakennuksia. Ja jos entisessä kylpylässä ruokaileminen ei ollut tarpeeksi eksoottista ja rentouttavaa, löytyy aivan vierestä tällä hetkellä toiminnassa oleva julkinen kylpylä Funaoka Onsen.

Mikä se olisikaan rentouttavampi tapa viettää syksyisen kirpeää iltaa Kiotossa, kuin pulahtamalla lämpimään kylpyyn. Ainon mainitessa, että vierestä löytyy kylpylä, ei tarvinnut kahdesti miettiä minne sitä iltaa jatkaisi. En ollut varustautunut tähän reissuun, mutta kylpylästä sai vuokrata pyyhkeen sekä ostaa palan saippuaa. Extempore-reissu siis onnistuu myös mainiosti. Noin 500 jenillä (alle viisi euroa) saat sisäänpääsymaksun, vuokrapyyhkeen ja palan saippuaa.

Kioto osaa kymmenien kertojen ja kuukausien oleskelun jälkeenkin yhä yllättää. Mitähän sitä ensi kerralla taas löytää?

Sarasa Nishijin
11-1 Murasakino
Higashifujinomoricho
Kita Ward, Kyoto 603-8225
(Huom! Suljettu keskiviikkoisin)

Funaoka Onsen
82-1 Murasakino
Minamifunaokacho
Kita Ward, Kyoto 603-8225

Katso myös videolta, miltä Sarasa Nishijin näyttää.

Seuraa matkaa Instagramissa, Facebookissa ja YouTubessa.