Poi poi poi popoi poi popii

Poi poi poi popoi poi popii

Olin opiskelijavaihdossa Japanin Fukuokassa Seinan Gakuin -yliopistossa kevätlukukauden 2012 Jyväskylän ammattikorkeakoulun kautta. Kirjoitin tuolloin blogia, johon julkaisin päiväkirjamerkintöjä opiskelijaelämästä Fukuokassa. Jutut eivät ole olleet enää vuosiin saatavilla, mutta nyt julkaisen ne uudelleen kronologisessa järjestyksessä syksyn 2020 aikana. Tervetuloa mukaan virtuaalimatkalle kurkkimaan, miltä yliopistovaihtarin elämä Japanissa näyttää.

Juttu on alunperin julkaistu tammikuussa 2012. Jutut julkaistaan sellaisenaan, kuten ne on alunperinkin kirjoitettu. Juttusarjan ensimmäisen artikkelin löydät täältä.

Japanissa on liikaa biisejä, jotka jää satasella pyörimään päähän. Varsinkin sen jälkeen, kun niitä on hoilattu koko yö karaokessa. Otsikossa esiintyvä biisi on yksi näistä. Biisissä on jokseenkin ronskit lyriikat, mutta silti kuulin perjantaina ala-asteelaisten rallattelevan sitä. Tai ei niitä sanoja, vaan tuota poipoi-kertsiä. Toivottavasti ne rallattelut siihen kertsiin sitten jäävätkin.

Mä oon kipeenä. Yhyy! No en ihan kuoleman kielissä vielä, mutta kurkku kipiä, joka paikkaa särkee ja yskittää. Skippasin tänään koulun ja lepäilin. Nyt on vähän parempi olo kuin mitä eilen illalla, ja toivottavasti jo huomenna pystyis mennä kouluun. Mä todella toivon, että en tuu nyt tän pahemmin kipeeksi ennen sitä meidän Korean reissua. Perjantainakin ois kaverin synttärit täällä, niin ois kiva päästä mukaan.

Yllä motsunabe. Kaalia ja sisäelimiä. Fukuokalainen erikoisuus, oikein hyvä kaalisoppa! Käytiin perjantaina syömässä tarjousmotsunabe Tenjinissä. Sieltä sitten suunnattiin takaisin tänne Nishijinin kulmille ja käytiin izakayailemassa korealaisten läksiäisten merkeissä. Nää korealaiset mimmit (kaikki paitsi yksi) on täällä olleet japanilaisen lukukauden mukaisesti opiskelemassa, eli heillä loppui nyt sitten koulu, kun meillä muilla vasta alkoi. He ovat siis käyneet japanilaisille tarkoitetuilla oppitunneilla, kun me muut käydään oppitunneilla, jossa on usein tulkki kääntämässä opettajan sanomiset japanista enkkuun.

Muita tapahtumia täällä on ollut mm. viikonlopun maanjäristys ja sitä seuranneet vainoharhat. En tiedä, onko Fuji-vuoren alueella tapahtuneesta maanjäristyksestä ja tulivuorenpurkauksen pelosta uutisoitu ulkomailla, mutta täällä maanantain aamu-tv oli täynnä spekulaatiota. Fujin alueen asukkaat olivat todistaneet, kuinka vuoren suunnasta kuului erikoisia ääniä samaan aikaan, kun maanjäristys vavisutti aluetta. Rinteeltä nähtiin myös ylöspäin kohoavia höyrypatsaita. Japanin viranomaiset ovat kieltäneet maanjäristyksellä olevan yhteyttä höyrypatsaisiin ja mahdolliseen Fuji-vuoren purkaukseen (kaikella järjellä ajateltuna näillä jos millä olisi yhteys), joka on nostanut vain enemmän ja enemmän spekulaatiota siitä, että asukkaat halutaan pitää pimennossa tositapahtumista. Mene ja tiedä.

Sunnuntaina meillä oli kokkauskilpailu täällä dormilla. Meitä oli neljä viiden hengen ryhmää, ja kokattiin eri kerrosten keittiöissä. Meidän ryhmä, johon kuului meidän dormin Suomitytöt eli minä ja Laura, päätettiin tehdä lihapullia ja perunamuussia. Tuli kuulkaas niin hyvää, et voitettiin koko kisa. Perunamuussia olis pitänyt tehdä enemmän, sillä se loppui ihan kesken. Kisassa ei kylläkään ollut voitto tärkein vaan se, ettei häviä. Hävinnyt joukkue joutui kokemaan rangaistuksen, eli syömään kakkoskerroksen poikien tekemää, hirvittävän kurjaa currya. Yyh.

Tänään kun kipeenä sängyssä makoillessa oli aikaa, sain vihdoin aikaiseksi lähettää kännykkämailia mun Kioton työkavereille. Kaikki mailiosoitteet eivät enää toimineet, mutta sain vastausta Yukarilta ja Chieriltä! Yukari lopetti työnsä Togetsuteissa tässä kuussa, ja menee parin päivän päästä naimisiin! Vau! Ihanaa! Hän aikoo jäädä Kiotoon asumaan, ja toivottavasti pääsenkin hänet näkemään sitten toukokuussa, kun viimeistään sinne suunnille matkaan. Myös Chieri oli lopettanut työnsä Kiotossa ja palannut takaisin kotikonnuillensa Shikokun saarelle. Shikoku kun on ihan tässä suhteellisen lähellä, niin aattelin, jos jossain vaiheessa lähtis sielläkin käymään! Koskaan kun en ole vielä Shikokulle jalallani astunut.

 

Seuraa myös YouTubessaInstagramissa ja TikTokissa

4 Responses

  1. Eikä, toi biisi on aivan loistava!! XD Nyt ei sitte mikään muu päässä enää pyörikkään loppupäivään…

  2. Aagh, toi biisi…japania parhaimmillaan! Oppai oppai! On kyllä catchy kieltämättä:D

    Motsunabe näyttää hyvältä! Ja voin muuten myös suositella lehmän mahalaukkua, tilattiin kerran vahingossa izakayassa ja yllätyttiin kun se olikin ihan sairaan hyvää!

    Ja ois kyllä hauska nähdä, jos satutaan olemaan samoihin aikoihin siellä Fukuokassa.:)

    • Hoo, lehmän mahalaukkua. Täytyy varmaan testailla! Hyvä, et täällä ainakin osataan käyttää koko eläin hyödyksi… 8D

      Jei, oo yhteyksissä, kun tiiät, millon oot tänne päin tulossa~ ^^

Leave a Reply