Täyden kuun juhla Koreassa | Fukuokasta Busaniin osa 1/2

Olin opiskelijavaihdossa Japanin Fukuokassa Seinan Gakuin -yliopistossa kevätlukukauden 2012 Jyväskylän ammattikorkeakoulun kautta. Kirjoitin tuolloin blogia, johon julkaisin päiväkirjamerkintöjä opiskelijaelämästä Fukuokassa. Jutut eivät ole olleet enää vuosiin saatavilla, mutta nyt julkaisen ne uudelleen kronologisessa järjestyksessä syksyn 2020 aikana. Tervetuloa mukaan virtuaalimatkalle kurkkimaan, miltä yliopistovaihtarin elämä Japanissa näyttää.

Juttu on alunperin julkaistu helmikuussa 2012. Jutut julkaistaan sellaisenaan, kuten ne on alunperinkin kirjoitettu. Juttusarjan ensimmäisen artikkelin löydät täältä.

Eilen illalla saavuttiin Koreasta takaisin Japaniin. Voi vitsit kun tuntuu Japani taas kalliilta korealaisten ravintoloiden ja korealaisen kosmetiikan sekä halpojen metromatkojen jälkeen. Sitä kosmetiikkaa ei ainakaan hetkeen tarvitse täältä nyt sitten ostaa… Ehkä me selvitään!

Reissuun lähdettiin kuuden vaihtarin voimin, ja matkustustavaksi valitsimme Beetle-paatin, joka huristaa aaltojen yllä 80km tuntivauhdilla. Tällä paatilla matka Fukuokasta Busaniin kestää vain 2h 55min ja se maksaa 15 000 jeniä (150€) menopaluulta + polttoainevero (n. 15€/suunta), joka tulee maksaa molemmissa päissä erikseen. Matka taittui oikein sujuvasti ja mukavasti molempiin suuntiin.

Majapaikaksi vuokrasimme pienen asunnon Gwangan-biitsiltä. Meillä oli aivan mahtavat näköalat Gwangan-sillalle päin, joka on muuten Korean pisin silta. Kyllä kelpasi siellä majailla.

Sinä päivänä kun saavuimme Koreaan, juhlittiin siellä kuukalenterivuoden ensimmäistä täysikuuta. Tämän kunniaksi Gwangan-biitsille oli pystytetty kokko, joka tuikattiin tuleen hämärän saapuessa. Paikalla oli myös mm. korealaista perinteistä tanssia.

Ekana päivänä yritettiin myös vierailla maailman suurimmassa tavaratalossa, mutta korealaisen pyhän vuoksi se oli kiinni. Höh. No, käytiin me siellä sitten toinen päivä uusiksi paremmalla onnella.

Ensimmäisenä iltana otettiin suunnaksi läheinen kanaravintola ja syötiin perinteiseen korealaiseen tyyliin chimek, eli kanaa (chikin) ja kaljaa (mekchu). Tulisuusasteitakin löytyi ihan tarpeeksi. Vaikka alle vuosi sitten Koreassa asuinkin, en mä enää muistanut, kuinka tulista korealainen ruoka on noin niin kuin oletuksena. Kai siihen tottui sen yhden lukukauden aikana melko tehokkaasti. Nyt pääasiassa suomalaista ja japanilaista ruokaa pidemmän aikaa syöneenä oli korealainen ruoka kyllä melkoisen tulista, mutta oli se kyllä myös erittäin maukasta!

Tokana päivänä matkattiin Busanin eteläosiin, ja olihan se syötävä maailman maukkaimmat hottokit Piff Squarella. Hottok on siis eräänlainen makea pulla, ja Busanissa sinne sisälle laitetaan Soulista poiketen myös erilaisia siemeniä. Nam!

Maisemia käytiin ihailemassa Busanin tornista käsin. Jos ei metrolla hirveitä välimatkoja matkustaessa tullut selväksi, niin viimeistään tornin päältä käsin sen huomaa, kuinka suuri Busan oikeasti onkaan.

Kalamarkkinoillakin käytiin tutkailemassa toinen toistaan oudompia kaloja. Olisin halunnut käydä jossakin alueen monista kalaravintoloista, mutta seurue oli muuta mieltä. Höh.

Jatketaan Korean kertomuksia taas seuraavassa osassa!

Seuraa myös YouTubessa, Instagramissa ja TikTokissa